rss Uutiset

10.2.2018 10.27

Kysymyksiä ja vastauksia valtiosektorin neuvottelutuloksesta

Valtiosektorille syntyi myöhään perjantai-iltana neuvottelutulos, jossa palkankorotukset ovat ns. yleisen linjan mukaisia. Sopimusta ei siis vielä ole syntynyt, vaan neuvottelutuloksen hyväksymisestä päättää JUKOn osalta valtion neuvottelukunta maanantaina 12.2. JUKOn hallitus vahvistaa neuvottelukunnan päätöksen.

Sopimuksen sisällöstä tullaan informoimaan kaikkia jäseniä perusteellisesti. Voit lukea siitä myös palkansaajajärjestöjen yhteisestä tiedotteesta, joka julkaistiin myöhään perjantai-illalla.

Tässä muutamia vastauksia neuvottelutuloksen tuoreeltaan herättämiin kysymyksiin.

1. Ovatko palkankorotukset tosiaan ns. yleisen linjan mukaisia?

Kyllä ovat: koko sopimuskauden (2v 2kk) korotukset ovat yhteensä 3,45 % eli suurin piirtein sama kuin esimerkiksi kuntasektorilla. Niin kunnalla kuin valtiollakin tuo prosentti muodostuu kahden vuoden aikana tulevista yleisistä korotuksista ja paikallisista virastoeristä sekä näiden korotusten ajankohdista (valtiolla erä jakautuvat näin: 1,0 + 0,6 + 1,1 + 0,75 = 3,45 %). 

2. Mitä hyötyä oli neuvotella kuukausia, jos saadaan vain yleisen linjan mukainen korotus?

”Yleisen linjan” katsotaan syntyvän vientiteollisuuden sopimuksista, jotka tehdään ennen julkista sektoria. Yleinen linja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se tulisi automaattisesti ja neuvottelematta kaikille sektoreille. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tai pakko tarjota julkiselle sektorille mitään korotuksia sillä perusteella, että yksityisellä sektorilla on sovittu palkankorotuksista.

Valtiotyönantaja ei ollut neuvottelujen alussa valmis yleisen linjan mukaisiin korotuksiin, vaan tarjous oli selvästi sen alle. Sitkeillä neuvotteluilla kuitenkin myös valtiosektorilla päästiin yleiselle tasolle. 

"Yleisestä linjasta" ja neuvotteluaikaisesta informaatiosta on Marjo Ollikaisen hyvä analyysi Talouselämä-lehdessä.

3. Tuliko koko valtiosektorin henkilöstölle samat korotukset?

Kyllä, tässä on kyse nimenomaan koko valtiosektoria koskevasta neuvottelutuloksesta, ei virastokohtaisesta sopimuksesta. Neuvottelutulokseen sisältyvät virastoerät (0,6 % vuonna 2018 ja 0,75 % vuonna 2019) ovat niitä eriä, joiden jakamisesta SPJL:n neuvottelijat tulevat neuvottelemaan liiton hallituksen linjaamalla tavalla. Nämä neuvottelut siis käynnistyvät, jos valtion neuvottelukunta ja SPJL:n hallitus hyväksyvät neuvottelutuloksen. 

4. Jos JUKOn valtion neuvottelukunta hyväksyy sopimuksen, niin eikö SPJL:llä ole mitään sanottavaa asiaan?

JUKOn valtion neuvottelukunta, jota johtaa SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne, päättää siis koko valtiosektoria koskevan neuvottelutuloksen hyväksymisestä. Myös SPJL:n hallitus tekee asiasta oman päätöksensä alkuviikosta.

Virastoeriä koskevien neuvottelutulosten hyväksymisestä päättää aikanaan SPJL:n hallitus, niihin ei JUKO ota kantaa.

5. Jäikö lomarahakompensaatio saamatta?

Lomarahojen leikkaamisesta vuosina 2017–2019 sovittiin kiky-sopimuksella, joka on edelleen voimassa, eikä sen sisältöön voitu virka- ja työehtosopimuksella puuttua. Kun siis lomarahaleikkaus johtuu aivan toisesta sopimuksesta, ei kertaluontoista ”lomarahakompensaatiota” voitu tähän neuvottelutulokseen sisällyttää, mutta sinne sisältyy ”tuloksellisuuteen perustuva kertaerä”. Tämä erä, joka on 9,2 % kuukausipalkasta, maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä. Samankaltainen erä sisältyy myös kuntasektorin sopimukseen. 

6. Sisältyykö sopimukseen mitään tekstiparannuksia?

Kyllä, myös yleisin virkaehtosopimuksen tekstejä on viilattu, joskaan niissä ei ole kovin suuria muutoksia. Tekstimuutoksia avataan hieman myöhemmin. 

Sen sijaan poliisin palkkausjärjestelmää koskevat tekstimuutokset sisältyvät virastoeriin ja niistä päästään neuvottelemaan, jos koko valtiota koskeva sopimus hyväksytään.

Palaa otsikoihin




Sivua viimeksi päivitetty: 10.2.2018