Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys ei ole perustuslain vastainen

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi 23.10. oman lausuntonsa vuoden 2017 eläkeuudistuksen perustuslainmukaisuudesta (PeVL 5/2015 – HE 16/2015 vp).

Valiokunta katsoo, että lakiesitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eli, että lakiesitys ei ole perustuslain vastainen.

 Ammatillisten eläkeikien osalta perustuslakivaliokunta totesi seuraava:

  • Vaikka valintailmoitusta ei valiokunnan mielestä voida varsinaisesti pitää valtiosääntöoikeudellisessa mielessä sopimuksena, liittyy tämän tyyppiseen järjestelyyn kuitenkin esimerkiksi yleisen eläkeiän nostamiseen verrattuna vahvempi odotus valitun eläkejärjestelmän ja siihen sisältyvän eläkeiän pysyvyydestä.  
  • Sääntelyä arvioitaessa on ensinnäkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu muutos ei merkitse ammatillista eläkeikää koskevan oikeuden lakkauttamista, vaan ammatillisen eläkeiän nostamista asteittain vastaavalla tavalla kuin yleistä eläkeikää nostetaan. Tätä yhdenvertaisuutta korostavaa ratkaisua voidaan pitää perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävänä perusteena ammatillisen eläkeiän nostamiselle. Vähintään 15 vuotta sitten tehty valinta ammatillisen eläkejärjestelmän säilyttämisestä ei valiokunnan mielestä muodosta ehdotonta estettä nostaa ammatillista eläkeikää tilanteessa, jossa myös yleinen eläkeikä nousee. 

  • Ammatillista eläkeikää nostetaan ensimmäisen kerran vuonna 2018, joten sopeutumisaikaa jää ensimmäiselle ikäluokalla noin vuosi lain voimaantulosta. Muutos toteutuu asteittain ja melko maltillisesti. Ammatillisen eläkeiän nousemista kahdella vuodella voidaan sinänsä pitää jo melko merkittävänä, mutta näin suuri korotus koskee henkilöitä, joiden lain voimaan tullessa voimassa oleva eläkeikä täyttyy vasta vuonna 2025 tai sen jälkeen. Esityksen perustelujen mukaan suurimmalla osalla sääntelyn piiriin kuuluvista henkilöistä ammatillinen eläkeikä nousisi korkeintaan yhdeksän kuukautta. Lähes poikkeuksetta ammatillinen eläkeikä jää joka tapauksessa yleistä eläkeikää merkittävästikin alhaisemmaksi. Täysin merkityksetön ei tässä yhteydessä ole myöskään se seikka, että niitä joustavaan eläkeikäjärjestelmään alun perin kuuluneita etuuksia, joista henkilö luopui valitessaan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän, on sittemmin joko merkittävästi heikennetty tai kokonaan poistettu.  

Ehdotetut ammatillisen eläkeiän nostamista koskevat säännökset eivät valiokunnan mielestä kaiken kaikkiaan johda ammatillisen eläkejärjestelmän valinneiden henkilöiden eläke-etujen kohtuuttomaan heikentymiseen, joten lakiehdotukset voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Asian käsittely jatkuu Eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka antaa lakiesityksestä mietinnön, minkä jälkeen eläkeuudistuksen hyväksymisestä päätetään Eduskunnan täysistunnossa.

Lausunto löytyy Eduskunnan sivuilta:

Teksti: Rita Ridanpää

 


Muutoksia vuodelle 2016

Takuueläke nousee, muut Kelan eläkkeet pienenevät 0,4 %

Hallitus korotti takuueläkkeen määrää, ja täysi takuueläke on 766,85 e/kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Kansaneläke ja perhe-eläke pienenevät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 % vuoden 2016 alussa. Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pienenee 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pienenee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on 327,14 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,19 e/kk.

Muutokset eläkkeisiin tehdään automaattisesti.

Eläkkeensaajana töissä

Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi ansaita enintään 743,84 e/kk vuonna 2016. Ansioraja on tämä, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo.

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Vuonna 2016 ansioraja on siis 2,73 e/kk pienempi kuin vuonna 2015.

Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.

Vuoden 2016 työeläkemaksut vahvistettu

Vuonna 2016 työntekijän eläkelain mukainen kesimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,0 prosenttia palkasta. Maksu pysyy vuoden 2015 tasolla. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 5,70 ja 53 vuotta täyttäneillä 7,20 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on vuonna 2016 keskimäärin 18,0 prosenttia. Myös nämä prosenttimäärät ovat samat kuin vuonna 2015.

Lähde: Pardia


Kysyttyä

Olen valinnut ammatillisen 58 vuoden eläkeiän. Olen vuonna 1961 syntynyt eli täytän ko. iän 2019. Vaikka olen tehnyt sitovan valinnan alemmasta eläkeiästä, uusi eläkelaki edellyttää minun työskentelevän 58 vuoden 6 kk ikään saakka ennen kuin olen oikeutettu jäämään eläkkeelle. Haluaisin pitää kiinni valitsemastani eläkeiästä, miten voin edetä asiassani?

Tällä hetkellä et mitenkään. Laista itsessään ei voi valittaa, vaikka se olisi kuinka huono omalta kannaltasi. Vasta kun sen nojalla on annettu eläkepäätös, voi valituksen tehdä. Liitoissa selvitään miten valitusmahdollisuus olisi käytännössä toteutettavissa. Asiasta tullaan tiedottamaan jäsenistöä SPJL:n toimesta lähempänä tilanteen konkretisoitumista.

Laki tulee voimaan vuoden 2017 alusta ja ensimmäinen ikäluokka, joiden ammatillinen eläkeikä nousee 3 kuukaudella v. 2018, on 1960 syntyneet.  Tästä eteenpäin eläkeikä nousee vuosittain 3 kuukaudella ja vuonna 1967 syntyneistä alkaen ammatillinen eläkeikä on 60 vuotta eikä se siitä enää nouse.

Teksti: Pekka Lassila (P&O 4/2015)



Sivua viimeksi päivitetty: 3.2.2016