Vuosiloma

Ohessa on yleisluonteinen kuvaus vuosilomaan liittyvistä asioista. Siitä ei ole löydettävissä vastausta kaikkiin erityiskysymyksiin. Näiden osalta on syytä tutustua vuosilomasopimukseen tarkemmin sekä kääntyä tarvittaessa viraston luottamusmiehen puoleen.

Vuosilomasopimus (Valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista) on löydettävissä Valtiovarainministeriön verkkosivustolta www.vm.fi/ Valtio työnantajana / Virka- ja työehdot, henkilöstöhallinnon asiakirjat. Vuosilomalaki löytyy Finlexin verkkosivustolta www.finlex.fi / Lainsäädäntö / Ajantasainen lainsäädäntö / Vuosilomalaki 18.3.2005/162.

Vuosilomaoikeus

Vuosiloma määräytyy valtion virka- ja työehtosopimuksen vuosilomista mukaisesti. Vuosilomaa ansaitaan kaikilta niiltä kuukausilta, joiden aikana virkamies on ollut virassa vähintään 18 kalenteripäivänä ja työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 14 päivänä. Tallaisia kutsutaan täysiksi lomanmääräytymiskuukausiksi.

Lomaa voi ansaita myös lyhemmästä virassaolo – tai työssäoloajasta. Näihin erityistilanteisiin säädökset löytyvät vuosilomasopimuksen 4§:n 3-5 momenteista. Osa-aikaisessa työssä ansaitaan lomaa samalla tavalla kuin täysiaikaisessa työssä – osa-aikaisuus huomioidaan siinä vaiheessa, kun lomia pidetään.

Virassaoloajaksi ei pääsääntöisesti katsota sellaista aikaa jolloin virkamies on ollut virkavapaalla tai työntekijä vapautettuna työstä. Vuosilomasopimuksen 5§:ssä on lueteltu ne poissaolot, jotka palvelusaikaa laskettaessa huomioidaan virassa- ja työssäolon veroiseksi ajaksi.

Kun virkamiehellä tai työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3) mennessä välitöntä valtion palvelusta alle vuoden, lomapäiviä voi ansaita enintään 22:

                             Taulukko 1.

Lomanmääräytymis-kuukausia

1

 

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

Ansaittuja lomapäiviä

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22


Kun valtion palvelusta on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä kertynyt vähintään yksi vuosi tai jos päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta on kertynyt 12 lomanmääräytymiskuukautta, lomapäiviä voi ansaita enintään 30:

                             Taulukko 2.     


Lomanmääräytymis-kuukausia

1

 

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Ansaittuja lomapäiviä

3

5

7

10

13

16

19

21

24

26

28

30


Kun ennen lomakauden (1.6. -  30.9.) alkamista on kertynyt valtion palvelusta vähintään 15 vuotta, lomapäiviä voi ansaita enintään 38. Oikeus pidempään lomaan muodostuu myös silloin kun 15 vuotta valtion palvelusta täyttyy ennen lomavuoden (1.1. – 31.12) loppu.
                             Taulukko 3.


Lomanmääräytymis-kuukausia

1

 

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Ansaittuja lomapäiviä

3

6

9

11

15

18

22

25

28

31

34

38



Vuosiloman antamisesta

Työnantaja päättää lomista ja niiden ajankohdista. Ennen tätä on virkamiehille ja työntekijöille annettava mahdollisuus esittää toivomuksensa loman ajankohdasta ja työnantajan on mahdollisuuksiensa mukaan otettava toiveet huomioon. Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa viraton ja virkamiehen tai työntekijän välisellä sopimuksella. Virasto voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen vuosiloman mikä se on tarpeen julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä taikka välttämätöntä julkisyhteisön laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Työnantajan määrätessä oman ajankohdasta, sen on annettava 20 lomapäivää lomakaudella (1.6.-30.9.) ja muu osa lomasta saman lomavuoden (1.1.-31.12) aikana tai siirtää se  annettavaksi viimeistään ennen seuraavan vuoden toukokuun 1. päivää. Viraston määrätessä loman ajankohdasta on se saatettava asianomaisen tietoon kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Jos se ei ole mahdollista voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Lomat on annettava yhdenjaksoisesti jolleivat työtehtävien laatu tai muut syyt edellytä, että yli 10 päivää ylittävä osa lomasta on välttämätöntä jakaa annettavaksi yhdessä tai useammassa osassa.

Virasto ja virkamies tai työntekijä voivat sopia vuosiloman pidettäväksi useassa eri osassa 10 lomapäivää ylittävän loman osalta. Loma voidaan sopia pidettäväksi ajanjaksolle, joka alkaa lomavuoden alusta ja päättyy ennen seuraavan vuoden toukokuun 1. päivää. Edelleen saadaan sopia myös yli 10 päivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä (30.9.).

Vuosilomaa saadaan sopia säästettäväksi ja pidettäväksi säästövapaana seuraavan lomakauden jälkeisenä aikana. Säästettävän loman maksimimäärä määräytyy loman pituuden mukaisesti. Ns. pitkälomalainen voi säästää 20 päivää ylittävän ja lyhytlomalainen 15 päivää ylittävän loman osuuden.
Säästövapaa annetaan viraston ja virkamiehen tai työntekijään tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.


Vuosiloma virkasuhteen päättyessä

Virkamiehen siirtyessä välittömästi toisen valtion viraston palvelukseen tai palvelussuhteesta toiseen, on hänellä oikeus siirtää pitämättä olevat vuosilomapäivät ja säästövapaa pidettäväksi siirtymisajankohdan jälkeen.

Virkasuhteen päättyessä voidaan jo ansaitut lomapäivät sopia pidettäväksi. Työnantajan määrätessä loman ajankohdista meneillään olevan lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) lomia ei voida määrätä pidettäväksi 1.4. – 31.12. välisenä aikana. Vuodenvaihteen jälkeen meneillään olevan lomanmääräytymisvuoden lomia voidaan määrätä pidettäväksi 20 lomapäivää ylittävältä osalta. Työnantajan määrätessä loman ajankohdasta on myös huomioitava, että sopimuksen edellyttämät loman ajankohdan ilmoittamisvaatimukset täyttyvät.

Lomapäivien kuluminen

Vuosilomaa kuluttaviin arkipäiviin ei lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

Kalenteriviikon pituinen loma, joka ei sisällä arkipyhiä, kuluttaa viisi lomapäivää. Vaikka lauantai ja sunnuntai sisältyvät viikon lomaan, ne eivät ole lomaa kuluttavia päiviä kuten eivät myöskään arkipyhät.
Silloin, kun lomaa on otettu viikon kaikki lomaa kuluttavat arkipäivät, ovat myös ko. viikon lauantai ja sunnuntai sekä mahdolliset arkipyhät lomaan sisältyviä päiviä ellei niille ole virkamiehen suostumuksella merkitty työvuoroja.

Osa-aikatyössä, jossa työskennellään muuten kuin säännöllisesti päivittäistä työaikaa lyhentämällä, ja virkamies tai työntekijä on lomalla kaikkina tasoitusjaksoon sisältyvinä työpäivinä, kuluu lomapäiviä tasoitusjakso arkipäivien lukumäärä. Esimerkiksi, jos osa-aikatyö on järjestetty siten, että maanantai, tiistai ja keskiviikko ovat työpäivä ja torstai ja perjantai vapaita. Virkamiehet tai työntekijän ottaessa em. työpäivät vuosilomaksi myös torstai ja perjantai kuluttavat lomapäiviä, mikäli eivät ole arkipyhäpäiviä.

Jaksotyössä osa-aikaisuus vaikuttaa laskenta/keskeytyspäivän arvoon. Laskenta-/keskeytyspäivän arvoksi tulee osa-aikaisuuden osuus täyden työajan omaavan laskentapäivän arvosta. Kukin arkipäivälle sattuva lomapäivä vähentää lomapäivien määrää ja kukin lomapäivä vähentää jakson työaikaa keskeytyspäivän tuntimäärällä.

Loma-ajan palkkaus

Vuosiloma-ajalta maksetaan ns. normaali kuukausipalkka. Sen lisäksi maksetaan vuosilomalisää, jonka suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna (1.4.-31.3.) maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä. Vuosilomasopimuksen vuosilomalisää koskevassa pykälässä (18§) on luettelo vuosilomalisään oikeuttavista palkanlisistä ja lisäpalkkioista.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) aikana työaika ja sitä vastaava palkkaus on muuttuneet, maksetaan vuosiloma-ajan palkka prosenttiperusteisesti; joko 9% (lomaoikeus enint. 22 pv, taulukko 1), 11,5% (lomaoikeus enint. 30 pv, taulukko 2) tai 14,5% (lomaoikeus enint. 38 pv, taulukko 3) kyseisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Laskelmassa ei huomioida hätätyöstä ja lain ja sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa sopimuspykälää ei myöskään tässä tapauksessa sovelleta.
Loma-ajan palkka jaetaan lomapäivien määrällä ja saatua lomapäivän palkkaa maksetaan jokaiselta lomaa kuluttavalta arkipäivältä loman pitoajankohtana.  Loma-ajalta ei saa muuta palkkaa, joten normaalista kuukausipalkasta vähennetään loma-aikaan sisältyvien kalenteripäivien palkkaus. Kalenteripäivän palkka lasketaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 4§:n mukaisesti. On huomioitava, että loma-aika saattaa sisältää lomaa kuluttavien arkipäivien lisäksi muita kalenteripäiviä. Esim. viikon loma sisältää 7 kalenteripäivää, joista 5 on lomaa kuluttavia arkipäiviä.

Silloin, kun työaika ja sitä vastaava palkkaus muuttuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, loma-ajan palkkaus lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

Virkasuhteen päättyessä virkamiehellä on oikeus saada vuosiloma tai vuosilomakorvaus siltä ajalta, jolta hän palvelussuhteen päättymiseen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.

Lomaraha

Lomaraha maksetaan poliisihallinnon palveluksessa oleville kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha määräytyy sen viran tai tehtävän palkkauksen mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa. Kuukausipalkkaisen lomaraha on 4% (22 pv), 5% (30 pv) tai 6% (38 pv) lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Palvelussuhteen päättyessä lomaraha maksetaan kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka on ansaittu palvelussuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta ei ole saatu lomarahaa. Myös siirryttäessä osa-aikaeläkkeelle, sotilaalliseen kriisinhallinta- tai siviilikriisinhallintatehtäviin maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka on ansaittu ennen siirtymähetkeen mennessä ja joilta ei ole saatu lomarahaa.

Lomarahan määräaikainen alentaminen 2017--2019 

Poiketen siitä, mitä on sovittu valtion vuosilomista tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa, seuraavaa sovelletaan niiden lomarahojen osalta, jotka maksetaan 31.3.2017, 31.3.2018 ja 31.3.2019 päättyviltä lomanmääräytymisvuosilta. Alla oleva pykälä on voimassa virka- ja työehtosopimuksena 1.2.2017–31.12.2019 ja sen määräyksiä sovelletaan kyseessä olevien lomanmääräytymisvuosien ajalta ansaittuja lomia koskeviin lomarahoihin.  Lomarahan määräaikainen alentaminen on osa kilpailukykysopimusta (Kiky).

Kuukausipalkkaisen virkamiehen ja työntekijän lomaraha on sanotun sopimuksen 3 §:n 1 momentin1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 2,8 prosenttia, 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 3,5 prosenttia ja 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4,2 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen virkamiehen tai työntekijän lomaraha on 35 prosenttia hänen sanotun sopimuksen 19 §:n mukaisesta vuosilomapalkastaan.

Vuosiloman siirtäminen

Mikäli virkamies on ennen loman tai sen osan alkamista sairauden tai työtapaturman takia työkyvytön tai jonkin vanhempainvapaan perusteella virkavapaalla, on loma tai sen osa siirrettävä myöhemmin pidettäväksi, mikäli virkamies sitä pyytää. Vastaavanlainen oikeus on, jos ennen loman tai sen osan alkamista on tiedossa, että virkamies joutuu sairaan- tai muuhun siihen verrattavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai virkavapaalla jonkin vanhempainvapaan perusteella. Työkyvyttömyys on viraston pyynnöstä todistettava lääkärintodistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä.

Jos sairaudesta ja tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos asianomainen virkamies sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus tai viraston harkinnan mukainen muu luotettava selvitys.

Siirretty loma on annettava samalla lomakaudella ja lomakauden ulkopuolella annettavaksi määrätty loma ennen seuraavan toukokuun 1. päivää. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretyt lomapäivät voidaan antaa lomakauden jälkeen seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei ole työkyvyttömyyden jatkumisen takia edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.

Siirretyn loman ajankohdasta on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa tai, jos se ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.  

Teksti: Pekka Lassila


Sivua viimeksi päivitetty: 20.1.2017