rss Uutiset

3.1.2019 14.14

Valtion virkamieslain muutokset 1.1.2019

Vuodenvaihde toi muutoksia valtion virkamieslakiin. Muutokset koskevat nimityspäätöksistä valittamista, virkasuhteen jatkamista eroamisiän täyttymisen jälkeen, koeaikaa, takaisinottovelvollisuutta, pitkäaikaistyöttömän nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen sekä viran siirtämistä.

Nimityspäätöksistä valittaminen

Vuoden 2019 alusta lukien viran ja virkasuhteen hakijat saavat pääsääntöisesti hakea nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.  Valitusoikeus ei kuitenkaan ole ehdoton.

Valitusoikeuden rajoitukset (VirkamL 59 §)

Nimityspäätöksestä ei saa edelleenkään valittaa, jos

  • päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi,
  • virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta.

Valitusmahdollisuus kohdistuisi lähtökohtaisesti siis kaikkiin yli kaksi vuotta kestäviin nimityksiin. Lisäedellytyksenä on, että nimitystilanteessa tulee olla hakijoita, joilla voisi olla asianosaisen rooli. Siten valitusoikeuden ulkopuolelle jäävät tilanteet, joissa virka/virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Nimittämisestä virkaan/virkasuhteeseen ilman haettavaksi julistamista säädetään virkamieslain 6 b §:ssä sekä pykälän mukaisesti myös muualla lainsäädännössä kuten poliisitoimen virkojen osalta poliisin hallinnosta annetussa laissa.

Virkamieslain mukaan voidaan virkoja täyttää haettavaksi julistamatta muun muassa

  • kun työsuhteisen tehtävän ja yli vuoden kestäneen määräaikaisen virkasuhteen tilalle perustettu virka täytetään ensi kertaa ja virkaan nimitetään kyseistä tehtävää hoitava työntekijä tai kyseisessä määräaikaisessa virkasuhteessa työskentelevä virkamies.
  • valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelytilanteessa (5 c §).
  • nimitettäessä virkamies uudelleensijoittamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden perusteella (27 §:n 4 mom., 32 §:n 1 mom.)

Poliisin hallintolain mukaan puolestaan vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja nuoremman konstaapelin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta (15 j §).

Lisäksi valitusoikeutta ei ole, jos nimityspäätös koskee puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirkaa, joka voidaan lain nojalla täyttää haettavaksi julistamatta tai nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille taikka valtioneuvoston yleisistunnolle. Tuomioistuinten eräiden virkojen/virkasuhteiden osalta muutoksenhausta säädetään lisäksi tuomioistuinlaissa.

Valituksen tekeminen (VirkamL 57 §, 59 § ja hallintolainkäyttölaki 7 §)

Nimityspäätöksen valitusaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista. Päätös annetaan tiedoksi tavallisena tiedoksiantona. Valitus tehdään hallinto-oikeuteen noudattaen pääsääntöisesti hallintolainkäyttölakia. Valituksen saa tehdä päätöksen lainvastaisuuden perusteella. Nimityspäätös voi olla lainvastainen sekä päätöksenteon muotovaatimusten että päätöksen asiallisten perusteiden osalta.

Valituksenalaisen nimityspäätöksen täytäntöönpano (VirkamL 55 §, 59 §, 65 §)

Muutoksenhakuprosessi voi kestää kauan, vaikka nimittämistä koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisenä.  Siksi nimityspäätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Tällä on haluttu varmistaa viranomaistoiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.  

Virkaan nimitetty henkilö voi siis alkaa hoitamaan virkaa joko ennen päätöksen lainvoimaisuutta tai vasta sen jälkeen. Eli hänellä ei ole myöskään velvollisuutta alkaa hoitamaan virkaa tilanteessa, jossa nimityspäätös ei ole vielä saanut lainvoimaa. Jos viranhoito kuitenkin alkaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta, ei virkaan nimitetyn aikaisempi virkasuhde katkea. Virkamies katsotaan eronneeksi aikaisemmasta valtion virasta vasta siitä ajankohdasta, josta nimityspäätös on saanut lainvoiman. Hänellä on tällöin oikeus saada aikaisemmasta virastaan virkavapautta, kunnes asia lopullisesti ratkeaa.

Virkamiehen tulee itse hakea virkavapautta, mutta se myönnetään suoraan lain nojalla. 

Tilanteessa, jossa virkaa ei ole alettu hoitamaan valitusprosessin keskeneräisyyden vuoksi, viranomainen joutuu järjestämään tehtävät määräaikaisesti muulla tavalla.  

Mitä valitusprosessista seuraa?

Valituksella ei siirretä tuomioistuimelle nimittävälle viranomaisele kuuluvaa nimitysharkintaa. Eli tuomioistuin tutkii nimityksen oikeudelliset edellytykset mutta ei sitä, kuka virkaan/virkasuhteeseen pitäisi nimittää, jos nimitys on lain vastainen. Tuomioistuin voi kumota lain vastaisen nimityspäätöksen tai kumottuaan päätöksen palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Jos kumoaminen johtuisi menettelyvirheestä, voidaan virka/virkasuhde julistaa uudelleen haettavaksi. Jos virhe puolestaan liittyisi nimitysharkintaan, tulee harkita uuden hakumenettelyn tarvetta tai mahdollisuutta virkamieslain 6 c §:n 2 momentin perusteella. Toimivalta näissä toimissa on siis nimittävällä viranomaisella. Viran/virkasuhteen aikaisemmat hakijat otetaan tällöin huomioon ilman uutta hakemusta. Virka/virkasuhde voidaan myös jättää täyttämättä.

Jos nimitys olisi oikeudellisesti perusteltu, tuomioistuin ei voisi kumota nimityspäätöstä. 

Muut valtion virkamieslain muutokset

Virkamiehen virkasuhteen jatkaminen eroamisiän täyttymisen jälkeen (VirkamL 35 §)

Virkasuhdetta voidaan jatkaa virkamiehen suostumuksella eroamisiän täyttymisestä huolimatta enintään kahdella vuodella. Virkasuhteen jatkamismahdollisuus koskee vakituisessa virkasuhteessa olevia. Lähtökohtaisesti virkasuhteen jatkamisen tulisi perustua viranomaisen aloitteeseen. Työnantajalla voi olla tarve saada virkamiehen asiantuntemus ja työpanos edelleen käyttöön esimerkiksi virkamiehen vastuulla olevan hankkeen loppuunsaattamiseksi tai muun viraston työtilanteeseen liittyvän syyn takia. Virkasuhteen jatkaminen edellyttää kuitenkin aina yhteisymmärrystä virkamiehen ja viranomaisen välillä. Tilanteessa ei tapahdu uutta nimittämistä, joten virkamies jatkaa samoissa tehtävissä ja palvelussuhteen ehdot säilyvät ennallaan. Virkasuhde muuttuisi kuitenkin määräaikaiseksi virkasuhteeksi, joka päättyy ilman irtisanomista kun määräaika, jolla virkasuhdetta on jatkettu, on kulunut loppuun. Tarkoitus on, että virkasuhdetta jatkettaisiin yhden kerran ja silloin harkittaisiin sen kesto pykälässä säädetyn kahden vuoden rajoissa. Virkamiehen oikeutta irtisanoutua ei rajoiteta, vaan se säilyy voimassaolevien säännösten mukaisena. 

Valtion virkamieslain mukainen eroamisikä on tällä hetkellä joko 68, 69 tai 70 vuotta riippuen henkilön syntymävuodesta. Poliisin hallinnosta annetun lain mukaan poliisimiehen eroamisikä on 68 vuotta. Siten myös poliisin hallintolakia muutetaan virkamieslakia vastaavaksi siltä osin, että poliisimiehen suostumuksella virkasuhdetta voidaan jatkaa 68 eroamisikävuoden jälkeen enintään kahdella vuodella. Säännöstä myös sovelletaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin valtion virkamieslain 35 §:ää.

Koeaika (VirkamL 10 §)

Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa, jos virkamies on ollut koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Koeaikaa voi pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Kalenteripäiviä laskettaessa otetaan huomioon kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät mukaan lukien vapaapäivät.

Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä kirjallisesti virkamiehelle ennen koeajan päättymistä.

Lisäksi vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet määräaikaisen virkasuhteen kestosta.

Takaisinottovelvollisuus (VirkamL 32 §)

Muista kuin virkamiehestä johtuvista syistä Irtisanotun virkamiehen takaisinottovelvollisuus lyhenee 24 kuukaudesta 12 kuukauden pituiseksi. Takaisinottovelvollisuuden aika on sama tilanteesta riippumatta; siten liikkeenluovutukseen liittyvissä tilanteissa takaisinottoaika sen sijaan pitenee kolmella kuukaudella.

Pitkäaikaistyöttömän nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen (VirkamL 9 c §)

Pitkäaikaistyötön voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään yhden vuoden ajaksi ilman virkamieslain 9 §:ssä säädettyä määräaikaisen virkasuhteen perustetta. Määräajaksi voidaan ottaa myös vuotta lyhyemmäksi määräajaksi enintään kolme kertaa, kunhan määräaikaisten virkasuhteiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta. Määräaikaisten virkasuhteiden välillä voisi olla keskeytyksiä tai esimerkiksi määräaikainen virkasuhde, johon henkilö on nimitetty virkamieslain 9 §:n perusteella.

Kun henkilö nimitetään 9 c §:n nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen, tulee tämä myös kirjata nimittämiskirjaan. Koska näissä nimitystilanteissa ei edellytetä määräaikaisen virkasuhteen perustetta, ei niihin myöskään sovelleta virkamieslain 56 §:ää eli virkamiehen oikeutta korvaukseen virkasuhteen päättyessä.

Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen virka- tai työsuhde ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. 

Viran siirtäminen (VirkamL 5 §)

Virkamieslain mukaan enää ei ole välttämätöntä, että siirrettäessä virka toiseen virastoon myös tarvittava määräraha tulee siirtää toisen viraston käytettäväksi. Valtion talousarviossa eriteltävä virka siirrettään saman viraston muuhun yksikköön asianomaisen ministeriön päätöksellä. Muu virka siirretään toisen ministeriön hallinnonalaan kuuluvaan virastoon sen ministeriön päätöksellä, jonka hallinnonalalta virka siirretään. Päätöksestä on ilmoitettava valtiovarainministeriölle. Tarkoitus on näin selkeyttää virkasiirtoihin liittyvää toimivaltaa sekä keventää menettelyä.  


Palaa otsikoihin




Sivua viimeksi päivitetty: 3.1.2019