SPJL:n vuosi 2017

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton vuosikertomus 2017 (hyväksytty valtuuston kokouksessa 16.-17.5.2018).

Vuosikertomus_2017 (pdf) (1.7 MB)



Muutosten vuosi 2017

Vuotta 2017 voi perustellusti kuvata Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa muutosten vuodeksi. Liittokokousvuoden mukanaan tuomien henkilövaihdosten lisäksi kunniapuheenjohtaja Yrjö Suhonen siirtyi ansaitulle eläkkeelle kesäkuun lopussa, ja Kimmo Laajavuori ensimmäisenä varapuheenjohtajana luotsasi hallitusta aina liittokokoukseen ja uuden puheenjohtajan valintaan asti.

Liittomme toiminnan tehokkuutta ja organisoitumista kuvaa erityisesti se, kuinka jouhevasti muutoksesta selvittiin. Kun perusrakenne ja toimijoiden välinen luottamus ovat kunnossa, voi niin väliaikaisesti toiminut kuin vasta työnsä aloittanut puheenjohtaja nousta vahdista kyytiin ja tehdä työnsä mahdollisimman tehokkaasti. Yrjö Suhonen jätti P&O-lehdessä julkaistussa läksiäishaastattelussaan yhden neuvon perinnöksi seuraajalleen: ”Muista jäsen”. Sitä ei ole syytä unohtaa. Kiitos palveluksestasi, Yrjö.

Kulunut vuosi oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Akavan ja JUKOn järjestökentässä. SPJL on vakiinnuttamassa asemaansa osana edunvalvontatyötä, jossa yhteistyö ja toimijoiden välinen luottamus ovat perustana tehokkaalle jäsenistön edunvalvonnalle. Olemme suunnanneet liiton käytössä olevia voimavaroja erityisesti JUKOssa tehtävään yhteistyöhön. Käynnissä oleva neuvottelukierros osoittanee sen, kuinka hyvin yhteistyö toimii ja mitä toimintoja tulee vielä kehittää ennen seuraavien neuvottelukierrosten alkamista.

Toimintavuotta varjostivat kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, jotka astuivat voimaan samaan aikaan kuin maailmantalouden nousuvire alkoi näyttäytyä myös Suomessa. Talouskasvun aikakaudella palkkaamme leikattiin ja työaikaamme lisättiin ilman vastaavaa kompensaatiota. Osaltaan tämä heijastui vuoden lopulla alkaneisiin valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin, joita jo alkuvaiheessa saattoi luonnehtia vaikeiksi.

Sisäisen turvallisuuden tilannekuva Euroopassa ja Pohjoismaissa synkkeni edelleen. Maamme lähialueilla tehdyt terroriteot sekä erityisesti Turun puukotus varjostivat Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Seurasimme erittäin huolestuneina erityisesti ruotsalaisten virkaveljiemme tilannekuvan kehitystä. Vuoden 2017 aikana sekä poliisia organisaationa että yksittäisiä poliisimiehiä kohtaan tehtiin useita iskuja ja väkivallantekoja, joista osa kohdistui vapaalla oleviin poliisimiehiin ja heidän perheisiinsä. Perinteisesti se, mitä Ruotsissa tapahtuu tänään, on noin viiden vuoden aikajänteellä todellisuutta myös Suomessa.

Lokakuussa hyväksytty Sisäisen turvallisuuden strategia on hyvä alku, muttei yksin ratkaise sisäisen turvallisuuden pitkän aikavälin resurssikehitystä, joka viimeistään nyt on käännettävä miinusmerkkisestä positiiviseksi. Riittävä resursointi on poliisin ohella ratkaisevassa asemassa myös hätäkeskuksissa, Suojelupoliisissa ja OM:n hallinnonalalla. Tulosta kun ei tahdo syntyä ilman tekeviä käsiä.

Valtion tulee tehdä aktiivisesti töitä hyvän työnantajakuvan vaalimiseksi ja sen säilyttämiseksi. Niin poliisin kuin esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjän ammatin on myös tulevaisuudessa houkuteltava niitä entistä pienempiä ikäluokkia, joiden huomiosta kilpailemme muiden koulutus- ja urapolkujen kanssa. 

Ammattijärjestöillä on perinteisesti ollut keskeinen rooli sekä työntekijöiden edunvalvonnan että heidän työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantamiseksi. Näitä avauksia onkin syytä kuulla ja lähestyä ennakkoluulottomasti, sillä pätevä, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö on organisaation, työntekijöiden ja koko itsenäisen Suomen etu.

Edunvalvontatyötä tehdään myös vuonna 2018. Tämä työ perustuu liittokokouksessa hyväksyttyyn strategiaan, jonka toimeenpanosta vastaa hallitus, ja jonka toimivuutta valtuusto seuraa ja arvioi. Yhdessä teemme tulevaisuuden. Katsokaamme siihen luottavaisin mielin.

Jonne Rinne
puheenjohtaja



Sivua viimeksi päivitetty: 1.6.2018