SPJL_FB

Turvaamme selustasi

Tervetuloa SPJL:n blogiin!
 Täällä SPJL:n omat sekä kutsutut asiantuntijat ottavat kantaa ajankohtaisiin turvallisuuden ja työelämän teemoihin. Ulkopuolisten kirjoittajien tekstit eivät edusta liiton kantaa.

rss

Voit kommentoida blogipäivityksiä tällä sivulla; kommentit tulevat näkyviin ylläpidon tarkistuksen jälkeen. Nimimerkin sijasta voit toki kommentoida omalla nimelläsi! Ylläpitäjät: Nuppu Pelevina ja Katja Almgren. Loukkaavia tai rikokseen kehottavia kommentteja ei julkaista.
17.2.2018 8.58

Työtaistelun anatomia

Mika Nygård, SPJL:n ja JUKOn valtiosektorin lakkopäällikkö

Ei ole yllättävää, että SPJL:n toimistolle on viime viikkoina tullut sopimusneuvotteluihin liittyviä yhteydenottoja ja Facebookissa on keskusteltu neuvottelukierroksen tavoitteista ja keinoista. Työtaisteluun ryhtymistä on sekä toivottu että vastustettu, mutta milloin työtaistelu on laillinen ratkaisu ja mitä sen menestyksellinen toteuttaminen vaatii?

Jotkut ovat vaatineet lakkoa, neuvottelujen keskeyttämistä tai neuvottelujen nopeuttamista työtaistelutoimin – toiset taas kaikkien työtaistelutoimien välttämistä ja sopimuksen välitöntä hyväksymistä. Muutamassa viestissä neuvottelujen pitkittyminen nähtiin neuvottelujen epäonnistumisena, ja siksi tilanteen muuttamiseksi olisi haluttu käyttää lakkoasetta tai ainakin joitakin työtaistelutoimenpiteitä.

Työtaistelutoimenpiteitä arvioitaessa on hyvä muistaa virkasuhteisten ja työsopimussuhteisten erilaiset oikeudet työtaistelutoimenpiteisiin. Työsopimussuhteisilla on huomattavasti laajemmat oikeudet työtaistelutoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi ylityökieltoon tai ulosmarssiin. Niinpä kunnan sopimusalalla neuvotteluja nopeutettiin vain työsopimussuhteisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteillä, joihin kunnan tai valtion virkamiehillä ei ole laillista mahdollisuutta.

Puheenjohtaja ja toimisto eivät päätä työtaistelusta

Liitto on yhtä kuin jäsenet, ja toimisto on jäsenten palveluksessa oleva työrukkanen, joka ei päätä työtaistelutoimenpiteistä. SPJL:n toteuttamista työtaisteluista päättää liiton hallitus (pienimuotoinen, rajoitettu työtaistelu) tai valtuusto (laajamittainen työtaistelu). Liiton työtaisteluista ei siis päätä puheenjohtaja, sopimusneuvottelija tai lakkopäällikkö.

He eivät päätä myöskään neuvottelukierroksen tavoitteista, sillä niistäkin päättää liiton hallitus tai valtuusto. Tavoitteita ei ole järkevää asettaa neuvottelukierroksen aikana, koska tällöin demokratia ei toteudu: tavoitteita ei voi asettaa yhden tai muutaman ihmisen mielipiteen perusteella.

Laajemmat tavoitteet kuten aloitteet peruspalkan huomattavasta, ”yleisen linjan” ylittävästä korotuksesta kannattaa esittää hyvissä ajoin ennen neuvottelukierroksen alkua. Silloin jää aikaa varmistaa, että myös media ja kansalaiset ymmärtävät ja suhtautuvat myötämielisesti poliisin mahdolliseen työtaisteluun. 

Liiton hallitus ja tarvittaessa valtuusto muodostavat tavoitteet jäsenyhdistyksiltä tulleiden aloitteiden pohjalta. Aloitteiden arvioinnissa huomioidaan muun muassa poliittinen ilmapiiri, liiton jäsenistölle teettämien kyselyiden tulokset ja yleinen paine palkankorotuksiin. Erityisesti jäsenkyselyiden tuloksilla on merkitystä, koska niissä on selvitetty jäsenistön halukkuus suorittaa työtaistelutoimenpiteitä erityyppisissä neuvottelutilanteissa. Luonnollisestikaan kyselyiden tuloksista ei keskustella julkisesti, ei edes suljetulla foorumilla. 

Onnistuneen työtaistelun edellytykset

Onnistunut työtaistelu vaatii muutakin kuin oikeaan aikaan asetetut hyvät tavoitteet. Liiton työtaistelukoneisto on viime syksyn harjoituksen perusteella kunnossa, joten sen suhteen työtaistelun toteuttaminen ei ole ongelma. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin jäsenet, joiden täytyy lähteä lakkoon hyvin motivoituneena ja asiaansa uskovana, vaikka lakko aiheuttaakin aina siihen osallistuvalle taloudellisia tappioita.

Yhtenäisyyden ja solidaarisuuden tarve ei koske vain SPJL:n jäseniä, sillä on tärkeää, että lakkoa ei vesitetä valtion puolelta teettämällä lakon alaista työtä jollain työtaisteluun kuulumattomalla työntekijäryhmällä. Siksi onnistunut työtaistelu vaatii perusteellisia pohjatöitä, eikä sitä polkaista pystyyn spontaanisti, varsinkaan ei aloilla, joiden työtaistelun yhteydessä tullaan vääntämään kättä myös suojelutyön rajoista.

Mika Nygård
järjestöpäällikkö,
SPJL:n ja JUKOn valtiosektorin lakkopäällikkö

 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi


Nimi tai nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
3.3.2018 21.48
Jari Kinnunen
Kiky
Olemme sitoutuneet Kikyyn. On se oikein tai väärin. Minun mielestäni väärin. Siitä huolimatta. Eletään sen kanssa ja väännetään sitten kun sopimus menee umpeen. Pikku vinkkinä, poliisit odottaa vähän "munaa" tähän touhuun. Voimia!


Sivua viimeksi päivitetty: 8.10.2018