FAQ – kysymyksiä & vastauksia

Tällä sivulla voit lukea vastauksia jäsenten liittoon lähettämiin kysymyksiin. Osa vastauksista on julkaistu aikaisemmin esimerkiksi P&O-lehdessä tai Uutiskirjeissä.
Saat vastaukset näkyviin klikkaamalla "Lue lisää". 

Edunvalvonta


Ylitöihin määräämisestä ja hätätyöstä


Voidaanko virkamies määrätä ilman omaa suostumustaan ylitöihin ja onko se silloin hätätyötä?

Virkamies on työaikalaissa määritellyissä tilanteissa velvollinen tekemään lisä- ja ylityötä. Lähtökohtana on, että lisä- ja ylityötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella. Julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei kuitenkaan saa kieltäytyä lisä- ja ylityön tekemisestä, jos niiden tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.

Työaikalain perustelujen mukaan tällaisia töitä ja syitä ovat yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta tärkeät tehtävät, joita ei voida omaisuutta, henkeä tai terveyttä vaarantamatta siirtää tehtäväksi myöhemmin. Näiden olosuhteiden ei tarvitse välttämättä olla sellaisia, että virkamies voitaisiin niiden perusteella määrätä hätätyöhön.

Hyvä lähtökohta olisi se, että ennakoitavissa tilanteissa teetetään lisä- ja ylitöitä vain niihin suostuneilla virkamiehillä. Jos suostumuksen antaneita ei ole tarpeeksi ja edellä kuvatut olosuhteet sen mahdollistavat, vasta silloin annettaisiin suostumuksen vastaisia velvoittavia määräyksiä. Toisaalta, jos kentällä tilanteen ollessa päällä suostumuksien selvittäminen ja niiden huomioinen vaarantaisi omaisuuden, hengen tai terveyden, on ymmärrettävästi toimittava suoraviivaisemmin. 

Lähteet:


Lisä- ja ylityöhön tekemiseen vaaditaan esimiehen määräys. (Valtion virka- ja työehtosopimus työajoista 14 §.)

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Suostumus on mahdollista antaa myös määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella ja suostumus lisätöihin voidaan antaa myös kertakaikkisena.
Sopiessaan 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta työntekijä antaa samalla suostumuksensa varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.
Jos lisä- tai ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä. Näitä tapauksia on selvitetty varallaoloaikasäännösten yhteydessä.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen, VM/2243/000.000.00/2016, 12.12.2016 ja työaikalaki 18§.

Työaikalain esitöissä varallaolosäännösten yhteydessä on ”työn laatua ja erittäin pakottavia syitä” on avattu seuraavasti; ”Lain perustelujen mukaan tällaisia töitä ja syitä ovat yksilön ja yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta tärkeät tehtävät, joita ei voida omaisuutta, henkeä tai terveyttä vaarantamatta siirtää tehtäväksi myöhemmin.”

Valtion virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen, VM/2243/000.000.00/2016, 12.12.2016, työaikalaki 5§. 

Työaikalain 21 §:ssä hätätyöksi määritellään seuraavat tilanteet.
Kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, saa säädettyjä tai sovittuja säännöllisiä työaikoja pidentää siinä määrin kuin mainitut syyt sitä edellyttävät, kuitenkin enintään kahden viikon ajan.

Työaikalain esitöissä (He 34 / 1996) hätätyöstä on todettu mm. seuraavaa.
Kokemukseen perustuvalla säännönmukaisuudella toistuvia sinänsä ennalta arvaamattomia yksittäisiä tapahtumia ei voida pitää tapahtumina, jotka oikeuttavat hätätyön teettämiseen lukuun ottamatta eräitä hyvin poikkeuksellisia tilanteita, joita on selostettu hätätyötä koskevassa jaksossa. Hätätyön teettämisen edellytyksiä olisi edelleen tulkittava suppeasti. Ylityön enimmäismääriä koskevia säännöksiä ei voitaisi sivuuttaa nimittämällä työtä hätätyöksi.
Hätätyön teettäminen edellyttäisi säännöllisen toiminnan keskeytystä tai sen uhkaa. Ennalta arvaamaton tapahtuma ei aina uhkaa säännöllistä toimintaa, vaan se saattaa aiheuttaa hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumisen. Myös tällöin voivat hätätyön teettämisedellytykset täyttyä. Näin asia on myös nykyisessä lainsäädännössä. Arvioitaessa hätätyön teettämiseen oikeuttavia tapahtumia olisi otettava huomioon myös ympäristölle vahinkoa aiheuttavat tapahtumat.


Poha lupui Smartumista - mitä sen jälkeen? 


Meidän poliisien pitää huolehtia kunnostamme, mutta suuressa viisaudessaan Poha sitten päätti viedä meiltä Smartum-setelit, eikä viikkoliikuntaan varattua aikaa todellakaan pysty lähimainkaan joka viikko käyttämään. Eli mitäs nyt tehdään?

Vastaus: Poliisihallitus luopui yksipuolisella päätöksellä Smartum- kulttuuri- ja liikuntasetelien käytöstä. Näin siitä huolimatta, että liitto on vastustanut tätä suunnitelmaa useissa poliisin yt-toimikunnan kokouksissa, tehnyt kyselyn kentän mielipiteistä ja välittänyt työnantajan tietoon poliisien ja vartijoiden lähes yksimielisen tuen Smartumin säilyttämiselle. Poha pystyi tekemään tämän liiton vahvasti esittämän kannan vastaisen päätöksen, koska kyse ei ole neuvotteluasiasta vaan työnantajan päätösvaltaan kuuluvasta ratkaisusta.

Kulttuuri- ja liikuntatuen tulevaisuus ei kuitenkaan ole SPJL:n osalta loppuun käsitelty asia, vaan tulemme seuraamaan tarkasti, toteutuuko Pohan määräys kuntoliikunnasta ja kilpaurheilusta. Siinä virkistys- ja harrastustoiminnot sekä muut tukimuodot on kirjattu ehdolliseen muotoon, mikä ei lupaa hyvää. Siksi pidämme asiaa esillä yt-toimikunnassa ja ohjeistamme liiton paikallisia edustajia viemään asiaa painokkaasti eteenpäin yksiköissään ja osallistumaan perustettavien tyhy-suunnitteluryhmien toimintaan.

Poha ei kuunnellut kentän ääntä

Kun SPJL sai viime syksynä tiedon, että Poliisihallitus on luopumassa Smartumilta ostetusta kulttuuri- ja liikuntatuesta ja kartoittaa sille vaihtoehtoisia toteutusmalleja, SPJL ilmoitti heti vastustavansa nykyisestä mallista luopumista. Tämä kanta tehtiin selväksi useissa poliisin yt-toimikunnan kokouksissa ja myös työsuojelun keskustoimikunnassa. Syy liiton huoleen oli se, että jos vapaa-ajalla tapahtuvasta työhyvinvoinnin tukemisesta luovutaan, ei työnantaja kykene järjestämään vastaavaa toimintaa muulla tavoin.

Poliisihallituksen määräys viikkoliikunnasta työajalla ei toteudu poliisimiesten ja vartijoiden osalta läheskään siinä laajuudessa, jota määräys edellyttäisi. Palautetta poliisimiesten- ja vartijoiden viikkoliikunnan toteutumattomuudesta on tullut jatkuvasti myös SPJL:ään. Kulttuuri- ja liikuntatuki on ollut loistava vaihtoehto, jolla henkistä ja fyysistä työkykyä on voitu hoitaa vapaa-ajalla.

SPJL teetti syksyllä 2017 jäsenkyselyn, jossa se mm. kartoitti jäsenistön mahdollisuutta hyödyntää kahden tunnin viikkoliikuntaoikeuttaan. Samalla selvitettiin myös jäsenistön näkemys kulttuuri- ja liikuntatuen merkityksestä työhyvinvoinnin osana. Kiitos kaikille niille noin 1500:lle jäsenelle, jotka vastasitte kyselyyn ja tuotitte tärkeää tietoa SPJL:n argumentoinnin tueksi. Teistä 95 % oli sitä mieltä, ettei Smarttumista tulisi luopua.

Kyselyllä hankitut tiedot esiteltiin poliisin yt-toimikunnassa ja saatettiin kirjallisesti Poliisihallituksen tietoon. Otannan laajuus ja vastausten yksisuuntaisuus huomioiden jäsenistön kanta tämän asian suhteen on ollut lähes yksimielinen. Tällä perusteella myös SPJL on kannanotoissaan vastustanut tuesta luopumista. Poha ei kuitenkaan välittänyt henkilöstön näkemyksestä.

Päätös kulttuuri- ja liikuntatuesta luopumisesta on täysin työnantajan itsenäinen ja yksipuolinen päätös, sillä kyse ei ole työnantajan ja työntekijän välisestä neuvotteluasiasta, joka käytäisiin liiton neuvottelijoiden ja poliisin ylijohdon välillä. SPJL:n toimintamahdollisuudeksi jäikin välittää kentän näkemys työnantajan tietoon.

Työnantaja vakuutti useaan otteeseen, että vastaava kulttuuri- ja liikuntatuki jatkuu myös vuonna 2018, joskin sen toteutustapaa ollaan muuttamassa siten, että toteutus viedään poliisiyksikkötasolle. Tästä huolimatta Pohan määräykseen kuntoliikunnasta ja kilpaurheilusta (POL-2017-21571, s. 2) virkistys- ja harrastustoiminnot sekä muut tukimuodot on kirjattu ehdolliseen muotoon: ”Poliisiyksiköt voivat tarjota rahoituksensa puitteissa…”. Vaikka Pohan asiakirja on otsikoitu määräykseksi, on sen sisältö tältä osin kirjattu ehdolliseen muotoon.

SPJL seuraa määräyksen toteutumista sekä valtakunnallisesti että poliisiyksiköiden yt-toimikuntien ja aluetoimikuntien raportoinnin kautta. Toivomme, että edustajamme vievät asiaa painokkaasti eteenpäin yksiköissä ja osallistuvat osaltaan perustettavien tyhy-suunnitteluryhmien toimintaan, jottei vaihtoehtoinen kulttuuri- ja liikuntatuki ei jää toteutumatta ainakaan ideoiden puutteesta johtuen. 


Poliisin eettinen kanava - mitä mieltä liitto on?


Poliisin eettisen kanavan käyttöönotto on puhuttanut erityisesti kanavaa pilotoivissa yksiköissä (Helsingin poliisilaitos, KRP) työskenteleviä jäseniä. SPJL ei suhtaudu kielteisesti eettisyyden toteutumiseen tai lainvastaisen toiminnan valvontaan ja estämiseen. Kuitenkin kanavan toteuttamismuoto, jossa työntekijät voivat anonyymisti tehdä ilmoituksia toisistaan, on vähintäänkin arveluttava. Kanavan käyttöönotto kertoo paljon poliisiorganisaation toimintakulttuurista, joka valitettavasti poikkeaa siitä avoimesta ja vuorovaikutteisesta kulttuurista, jota SPJL kannatta.  

SPJL haluaa edistää aktiivista ja vuorovaikutteista keskustelua ja toimintaa koko poliisiorganisaatiossa, vaikka työntekijän, esimiesten ja työnantajan mielipiteet ja näkemykset eivät aina olekaan yhteneväisiä. Avoin toiminta mahdollistaa myös epäkohtiin puuttumisen ilman, että kenenkään tarvitsee laatia anonyymejä ilmoituksia mustamaalaamisen tai eristämisen pelossa. Tätä organisaatiokulttuurin muutosta ei voida ratkaista pelkästään teknisen järjestelmän, tässä tapauksessa eettisen kanavan, käyttöönotolla.

SPJL on kritisoinut työnantajaa siitä, ettei käyttöönottoa ole pystytty jalkauttamaan sovitun mukaisesti. Pilotoinnin edellytyksenä pilottiyksiköissä oli mm. riittävä ohjeistus, henkilöstön kouluttaminen ja asian käsittely yt-toimikunnassa. Näiden sovittujen toimenpiteiden toteuttamisessa on kuitenkin ollut ollut selviä puutteita.

SPJL seuraa pilotointia ja siitä saatua palautetta yhteistoiminnassa Poliisihallituksen kanssa sekä Helsingin poliisilaitoksen  ja KRP:n henkilöstöedustajien välityksellä.  


Kiky-sopimus vs. pakkolait 



Nyt on sopimusneuvottelut menossa, mutta vieläkin mietityttää, että miksi palkansaajien järjestöt menivät hyväksymään kiky-sopimuksen ja varsinkin julkisen sektorin lomarahojen leikkamasin?

Vastaus: Valtion virka- ja työehtosopimusneuvottelut ovat kesken, joten tulevista sopimuksista ei ole vielä kerrottavaa. Sopimusneuvottelujen alkaminen on kuitenkin saanut osan jäsenistä pohtimaan, miksi keskusjärjestöt hyväksyivät vuonna 2016 kilpailukykysopimuksen, joka muun muassa sisälsi julkisen sektorin henkilöstön lomarahojen tilapäisen leikkauksen. Vastaus löytyy siitä, mikä olisi ollut vaihtoehto – siis maan hallituksen ajamat pakkolait. Siksi epäoikeudenmukaista kiky-soipumusta voidaan pitää jopa torjuntavoittona. Epäoikeudenmukainen se ratkaisu kuitenkin oli, joten tällä neuvottelukierroksella liitto ja neuvottelujärjestömme JUKO hakevat valtion väelle selkeitä palkankorotuksia ja ostovoiman säilyttävää sopimusta.

Miten voidaan väittää, että haitallinen kiky-sopimus olisi ollut torjuntavoitto pakkolakeihin verrattuna? Siihen löytyy vastaus alla olevista laskelmista, jotka kertovat, miten pakkolait olisivat vaikuttaneet palkansaajien vuosituloon ja bruttopalkkaan.

Lomarahojen leikkauksista luopumista SPJL:n valtuusto vaati julkisuudessa jo keväällä 2017: (https://www.talouselama.fi/uutiset/poliisien-etujarjesto-vaatii-lomarahojen-leikkauksesta-pitaa-luopua-tyouupumus-aiheuttaa-poliiseille-unihairioita/25041ee8-5cbd-34d3-8763-d6e4b99abb37).

Kiky-sopimus/pakkolakiväännön opetus on, että tässä yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa panokset kovenevat entisestään, on ammattijärjestöjen yhdessä, entistä tiiviimmin puolustettava jäsenistönsä etuja ja pidettävä vieläkin aktiivisemmin huolta siitä, että jäsenten ostovoima säilyy myös tulevaisuudessa. Suomessa työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa. Maamme julkinen hallinto on yksi maailman tehokkaimmista, ja työntekijöiden pitää saada oikeudenmukainen korvaus hyvin tehdystä työstä. Kun työnantaja ei halua sitä tarjota, on henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen uskallettava sitä vaatia.

 

Pakkolakien vaikutus_bruttopalkka

Pakkolakienvaikutukset_vuositulo


Miten SPJL ja OHK ry ajavat jäsentensä etuja Ulosottotoimen rakenneuudistushankkeessa (URA)?


Vastaus: Ulosottolaitoksen URA-hanke on iso hanke. Pelissä ovat työntekijöiden työpaikat ja toimipisteet. Tähän mennessä on ilmoitettu, ettei ketään vakinaista viranhaltijaa tultaisi irtisanomaan, mutta varsinaisia takeita ei ole annettu.

URA-hankkeessa on juuri esitelty toimipaikkamuutokset ja niiden perusteet sekä rahaliikenneuudistukseen liittyvä henkilöstön rekrytointi on käynnistynyt. Maksuliikennetoimintojen muutoksesta on pidetty 21.9.2017 erillinen infotilaisuus.

URA -hanketta tehdään Valtakunnanvoudinviraston alaisessa hanketoimistossa tai viraston vetämissä työryhmissä. Kokouksissa tai ryhmissä päätetyistä asioista tiedottaa ensisijassa Valtakunnanvoudinvirasto. OHK:n mielestä intrasta löytyvä materiaali on ollut tilaisuuksien kulkua ja sovittuja asioita hyvin kuvaavia. Asian keskeneräisyys asettaa omat haasteensa julkisuuteen tulemiselle.

URA-hanketta on oltu joidenkin tahojen arvioissa keskeyttämässä ja lakkauttamassa monen monta kertaa. Hanke on kuitenkin edelleen käynnissä ja tahti tuntuu vain kiihtyvän. Siksi OHK pitää tärkeänä olla mieluummin mukana suunnittelussa kuin vetäytyä yhteistyöstä.

OHK on lausumissaan kritisoinut nimenomaan toimistopuolen puuttumista lähemmästä suunnittelusta (lausunnot löytyvät www.ohk.fi > tiedotteet). Nyt paketista on nostettu selvästi esiin maksuliikennetoiminnot. Valtakunnanvoudinvirasto on työnantajaroolissa tehnyt alustavat toimenkuvat ja mitoitukset.

OHK ry on 6.10.2017 tehnyt esityksen Valtakunnanvoudinvirastolle siitä, että maksuliikennetoimien haastatteluihin valittujen henkilöiden osallistuminen voisi tapahtua palkallisella virka-ajalla ja että osallistumista tuettaisiin taloudellisesti. Osallistumismahdollisuuden eriarvoisuus tulee ilman työnantajan tukea olemaan muutoin merkittävä. Jos virastoista joillekin mahdollistuu osallistuminen edes haastatteluun, sen tukeminen taloudellisesti ei voine olla virastolle epäedullinen sijoitus jatkon kannalta.

  • OHK:n edustukset eri Valtakunnanvoudinviraston ryhmissä:
  • Ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunta: Kirsi Olkkonen
  • Ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen johto- ja ohjausryhmä: Kirsi Olkkonen
  • Ulosottolaitoksen rakenneuudistushankkeen hallintotyöryhmä: Kirsi Olkkonen
  • Ulosottolaitoksen työsuojelun kehittämisryhmä: Kirsi Olkkonen 
  • URA-hankkeen alaisen HR-projektin ohjausryhmä: Päivi Riihenmäki, varalla Kirsi Olkkonen Yhteistyöterveisin Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n hallitus

Taustaa (Lähde: VKSV): Valtakunnanvoudinvirasto valmistelee oikeusministeriön toimeksiannosta ulosottotoimen rakenneuudistushanketta. Ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää organisaatiota, lainsäädäntöä, tietotekniikkaa, ulosottomenettelyä ja tarvittavaa henkilöstörakennetta tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi oikeusturvaa vaarantamatta.

Rakenneuudistushanketta valmistellaan yhden viraston mallin pohjalta. Nykyiset 22 ulosottovirastoa ja Valtakunnanvoudinvirasto lakkaisivat ja tilalle perustettaisiin yksi koko valtakunnan kattava ulosottovirasto. Osa ulosoton tehtävistä keskitetään valtakunnallisesti, osa tehtävistä säilyy aluilla. Ulosoton sähköistä asiointia kehitetään voimakkaasti. Myös ulosoton täytäntöönpanotehtäviä organisoidaan uudelleen.

 Kysymys lisätty 17.7.2017

 


Saako määräaikaisuuksia ketjuttaa loputtomasti?


Valmistuin pari vuotta sitten poliisiksi ja olen työskennellyt sen jälkeen määräaikaisena. Määräaikaisia nimityksiä on takana jo kuusi kappaletta. Eikö minut pitäisi jo vakinaistaa? Mitä voin tehdä ja mitä liitto voi tehdä asian eteen?

Vastaus: Vakinaiseen virkaan nimittäminen on nimittävän viranomaisen harkintavaltaan kuuluva asia, eikä valtion virkamieslaki sisällä säännöksiä, joiden perusteella määräaikaista virkasuhdetta olisi määrätyissä olosuhteissa pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Työehtosopimuslaissa, jota ei sovelleta meihin virkamiehiin, on säädetty, että työantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Myöskään toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin kun työantajan työvoiman tarve on pysyvää. Mutta tämä määräys liittyy siis työehtosopimuslakiin, eikä koske virkamiehiä.

Kuitenkin myös virkamiesten osalta määräaikaisiin nimityksiin tulee olla lainmukainen peruste; määräaikaiseksi voidaan nimittää valtion virkamieslain määrittelemissä tilanteissa. Työn luonne, sijaisuus ja avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen ovat virkamieslain 9 §:stä ilmeneviä esimerkkejä tallaisista tilanteista. Nimittämiskirjasta tulee ilmetä määräaikaisuuden peruste ja virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä.  

Aina kun määräaikaisuuksille löytyy lain mukainen peruste, on toimittu juridisesti oikein. Entä jos näin ei ole? Asiasta voi keskustella nimittävän viranomaisen kanssa ja käyttää siinä tarvittaessa luottamusmiestä apuna. Lisäksi työantajan on käsiteltävä luottamusmiehen kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa voimassa olevia määräaikaisia palvelussuhteita. Silloin tarkastellaan tapauskohtaisesti määräaikaisten palvelusuhteiden perusteita ja vakinaistamismahdollisuuksia. 

Muutoin reagoiminen on mahdollista vasta siinä vaiheessa, jos virkamiehen virkasuhde päättyy sen vuoksi, että häntä ei enää nimitetä tämän viraston virkamieheksi. Tämä tapahtuu esittämällä hallinto-oikeudessa korvausvaatimus kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Hallinto-oikeuden ratkaisun kautta ei vakituista nimitystä kuitenkaan tule – on vain mahdollisuus 6–24 kk palkkaa vastaavaan korvaukseen. Liiton oikeusturvavakuutus on käytettävissä korvauskanteen nostamista varten.

Määräaikaisia nimityksiä käsitellään jokaisessa poliisihallinnon valtakunnallisen yhteistoimintaelimen kokouksessa. Siellä ei kuitenkaan käydä nimityksiä läpi tapauksittain vaan pyritään enemmänkin vaikuttamaan siihen, että virastoilla olisi riittävästi toimintamäärärahoja mahdollistamaan vakituiset nimitykset. Samanlaista määrärahoihin kohdistuvaa vaikuttamista liitto tekee myös kansanedustajien suuntaan. 

Kysymys lisätty 27.7.2017

Onko meillä sairausajan karenssia?


Meillä on poliisiasemalla herännyt keskustelua siitä, onko loma-aikana sairastuttaessa nykyään 7 päivän karenssiaika vai ei? Jotkut väittävät, että asia muuttui vuosilomalain muutoksen yhteydessä.

Vastaus: Meillä ei ole sairausajan karenssia. Tuo väite karenssiajasta perustuu varmaankin siihen, että vuosilomalakiin tuli muutos 1.4.2016.  Muutos ei kuitenkaan vaikuttanut voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Esimerkiksi valtio-, kunta- ja kirkon sektorilla työskentelevien vuosilomakäytäntö jatkui 1.4.2016 jälkeen sopimuksessa sovitun mukaisena.  Myöskään 1.2.2017 voimaan astuneet valtion virka- ja työehtosopimukset eivät muuttaneet tuota käytäntöä. Näin ollen meillä ei ole karenssia, koska sitä ei ole palautettu valtion virka- ja työehtosopimuksiin vuosilomista.

Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden (sairauden) vuoksi edellyttää, että virkamies sitä itse pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja esittää työkyvyttömyydestään lääkärintodistuksen tai enintään viiden päivän osalta terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistuksen. Aiheettomalla viivytyksellä tarkoitetaan sitä, että siirtämistä pitää pyytää mahdollisuuksien mukaan heti työkyvyttömyyden alettua eikä vasta töihin palattua.

Siirtyviä lomapäiviä ei automaattisesti lisätä meneillään olevan loman jatkoksi, vaan siirretyn vuosiloman käytöstä pitää sopia työnantajan kanssa.

Kysymys lisätty 12.7.2017


Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä – koska kannattaa jäädä eläkkeelle?


Olisin voinut jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana, mutta olen jatkanut ”yliajalla”. Ajattelin jäädä eläkkeelle helmikuussa 2018, kun täytän 61 vuotta. Nyt kuulin, että elinaikakerroin laskee eläkettäni, jos jatkan vielä vuoden 2018 puolelle. Koska minun kannattaisi jäädä eläkkeelle? 

Vastaus: Yleinen periaate on se, että elinaikakerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Henkilön vanhuuseläke kerrotaan tällä elinaikakertoimella riippumatta siitä, missä iässä hän siirtyy vanhuuseläkkeelle. Kerroin pysyy samana koko sen ajan, kun henkilö on eläkkeellä.

Jos vanhuuseläke alkaa ennen 62 vuoden iän täyttymisvuotta (siis sinun tapauksessasi 61-vuotiaana), eläkkeeseen sovelletaan vanhuusseläkkeen alkamisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa (eläketapahtumavuoden elinaikakerroin). Tällöin eläköitymisvuoden elinikäkerroin säilyy koko eläkkeelläoloajan, eikä sitä tarkisteta enää silloin, kun henkilö täyttää 62 vuotta. 

Valitettavasti kysymykseesi ei voi antaa ihan täsmällistä vastausta, koska vuoden 2018 elinaikakerrointa ei ole vielä vahvistettu. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa sen vasta tämän vuoden loka-marraskuussa.

Eläketurvakeskus laskee ennusteet elinaikakertoimista. Sen ennusteet löytyvät osoitteesta:  
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=300048

Nuo arviot eivät ole siis lopullisia, mutta kertovat suuntaa, mihin väestöennusteiden tekijöiden mukaan olemme menossa. 

Eläkkeeseen liittyvät asiat kannattaa aina tarkistaa suoraan Kevasta, josta saa parhaan tiedon juuri omaa eläkettään koskevista asioista.

Kysymys lisätty 10.7.2017


Miksi liitto ei pidä mediassa enemmän ääntä poliisien resurssitilanteesta?


"Poliisien määrä on täysin riittämätön niin kentällä kuin tutkinnassakin ja uhkana on, että määrä vähenee entisestään. Miksei SPJL mene vaikka Hesariin tai televisioon kertomaan rehellisesti kansalaisille, kuinka huono tilanne on? Blogit ja facebookit eivät riitä, pitäkää asiaa jatkuvasti esillä valtakunnallisessa mediassa!"

Vastaus: Itse asiassa mediaseuranta paljastaa, että liitto on mainittu medioissa runsaat 200 kertaa vuonna 2016. Kaikki maininnat eivät tietenkään ole kovin merkityksellisiä, mutta toisaalta jotkut isotkin jutut jäävät automaattisen seurannan ulkopuolelle, jos ne ovat maksumuurin takana. On tietysti ymmärrettävää, että aina eivät kaikki jutut osu silmään valtavasta mediatulvasta.

Mediaan ei kuitenkaan ”mennä” silloin kuin itse huvittaa tai siinä laajuudessa, kuin itse toivoisi. Kaikilla medioilla on oma linjansa, omat uutiskriteerinsä joiden mukaan ne valitsevat julkaistavat jutut, ja se, mikä meille on hyvinkin tärkeää, ei välttämättä vastaa vaikkapa joidenkin valtakunnallisten medioiden julkaisukriteerejä. Ainoa tapa varsinaisesti ”mennä mediaan” itse valitsemanaan ajankohtana ja haluamallaan tavalla on ostaa mainostilaa.

On myös hyvä muistaa, että poliittisiin päättäjiin pidetään paljon yhteyttä ”kulisseissa” – ei salaisesti, mutta ei myöskään kameratulessa. Mediajulkisuus on usein – mutta ei aina – hyvä tapa viedä asioita eteenpäin. Ainut liiton käyttämä tapa se ei ole.

Aina on kuitenkin parantamisen varaa myös liiton viestinnässä, se on selvä. Uusia tapoja saada liiton viesti kuuluviin kehitetään koko ajan!

Kysymys lisätty 30.6.2017


Mitä liitto tekee estääkseen 58 vuoden ammatillisen eläkeiän nostamisen?


Olen aikanaan valinnut 58 vuoden ammatillisen eläkeiän. Valinnan ilmoitettiin olevan sitova, joten olen tietysti luottanut, että pääsen eläkkeelle 58-vuotiaana. Nyt Kevan ”Omat eläketietoni” -sivusto ilmoittaa, että eläkeikäni on 58 vuotta 3 kuukautta. Valitsemaani eläkeikää on nostettu kolmella kuukaudella eli ilmeisesti sopimus eläkeiästä ei ollutkaan työnantajaa sitova. Mitä liitto aikoo tehdä, että tämä epäoikeudenmukaisuus korjataan?

Vastaus: Eläkeiät perustuvat lakiin, eivät esimerkiksi sopimusneuvottelujen tuloksiin. Vaikka järjestöt eivät voikaan sopia eläkeiästä, asia on liitolle tärkeä, joten liitto ei ole asiassa toimeton.

Julkisten alojen eläkelaki tuli voimaan 1.1.2017. Laki vaikutti myös kaikkiin ammatillisiin eläkeikiin siten, että vuodesta 2018 alkaen eläkeikä nousee 3 kuukautta per vuosi. Maksimissaan ammatillinen eläkeikä voi nousta kahdella vuodella. Olet ilmeisesti syntynyt vuonna 1960, koska sinun eläkeikäsi on noussut kolmella kuukaudella. Vuonna 1967 ja sen jälkeen syntyneillä ammatillinen eläkeikä nousee täydet kaksi vuotta. Keva on omissa laskelmissaan ja laskureissaan ottanut huomioon lain tuomat muutokset eläkeikiin.  

Eläkelain valmistelun yhteydessä henkilöstöjärjestöt vastustivat ammatillisten eläkeikien nostamista. Näin kuitenkin tapahtui, minkä seurauksena ryhdyttiin etsimään keinoja, miten lainsäädännön kautta tehtyyn etujen heikentämiseen voitaisiin reagoida. SPJL on tehnyt tätä työtä yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Työ jatkuu ja asiaan palataan syksyllä.

Väliaikatietoja asian edistymisestä löydät SPJL:n verkkosivulta Rita Ridanpään asiantuntijakirjoituksesta (www. spjl.fi/Viestintä/Asiantuntijakirjoitukset/3.1.2017 ”Eläkeuudistuksen vaikutus ammatillisiin eläkkeisiin”). 

Kysymys lisätty 27.6.2017


Miksi tieto oikeusturvavakuutuksen saamisesta viipyy?


Otin yhteyttä liittoon, kun tarvitsin oikeusturvavakuutuksen kautta oikeusapua virkatehtäviini liittyvässä tapauksessa. En saanut heti vastausta siihen, myönnetäänkö vakuutusturvaa vai ei. Kannanotto luvattiin antaa vasta oikeusturvavahinkoilmoituksen tehtyäni. Miksi tietoa vakuutusturvan saamisesta ei saa heti?

Vastaus: Liitto on ottanut jäsenilleen Ifistä ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Vakuutusmaksut hoidetaan jäsenmaksuilla ja harkinta vakuutusturvan käyttöön liittyen tarkoittaa myös jäsenmaksuvarojen vastuullista käyttöä. Ne, jotka liitossa käsittelevät vastuu- ja oikeusturvahakemuksia, joutuvat varmistamaan, että tapaukset ovat sellaisia, jotka kuuluvat Ifin kanssa tehdyn sopimuksen piiriin. 

Joissain tapauksissa pystytään kysyjälle suoraan sanomaan liiton näkemys mahdollisuudesta saada vakuutusturvaa. Kaikki tapaukset eivät ole kuitenkaan selkeitä ja ne vaativat hakemuksen tietojen pohjalta harkintaa ja sopimusehtojen tulkintaa. Joka tapauksessa vakuutusturvan saaminen edellyttää oikeusturvahakemuksen tekemistä ja lopulliset päätökset niihin tehdään Ifissä. 

Ifin verkkosivuilla www.if.fi/spjl on yleistä tietoa vakuutuksesta ja toimintaohje, jos vahinko sattuu. Lisätietoja ja neuvoja voit kysyä myös omalta luottamusmieheltäsi tai suoraan liitosta.

Oikeusturvan hakeminen

Oikeusturvavahinkoilmoituksen voi tehdä liiton jäsensivuilla (www.spjl.fi --> Jäsenyys --> Jäsenedut --> Vakuutukset --> Oikeusturvavahinkoilmoitus). Samalta kirjautumista vaativalta sivulta löytyvät pdf-ohjeet oikeusturvan hakemiseksi.

Kysymys lisätty 8.6.2017


Jäsenasiaa


Millaisia vakuutuksia SPJL tarjoaa jäsenilleen?



Olen SPJL:n jäsen ja kuulin, että jäsenet ovat vakuutettuja Ifin kautta. Millaisia vakuutuksia SPJL jäsenilleen tarjoaa?

Vastaus: Liitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Ifin kautta ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä liittovakuutuksen, johon sisältyy turva vapaa-ajan matka- ja tapaturmavahinkojen varalle. Lisäksi jäsenenä voit hankkia edullisen Primus-henki- ja tapaturmavakuutuksen Ifistä ja saat alennusta muista jatkuvista vakuutuksista etuohjelman mukaisesti.

Lisätietoa vakuutuksista ja niiden sisällöistä saat yksityiskohtaista tietoa osoitteesta www.if.fi/spjl sekä henkivakuutuskuntoon.fi

Muistathan, että oikeusturvavakuutukseen liittyvän vahinkoilmoituksen voit nyt täyttää suoraan netissä. 

Kysymys lisätty 4.8.2017


Voisiko P&O-lehdessä olla enemmän OM:n hallinnonalan juttuja?



Olen töissä ulosotossa ja haluaisin, että meidän asioistamme kerrottaisiin enemmän P&O-lehdessä. Muutenkin siellä voisi olla enemmän OM:n alan juttuja, nyt lehti on kovin poliisipainotteinen.

Vastaus: P&O-lehdessä on ilman muuta tilaa entistä useammille OM:n hallinnonalan jutuille! Toimitus on kuitenkin aika usein törmännyt siihen ongelmaan, että OM:n hallinnonalan artikkelia valmisteltaessa on erittäin vaikea löytää haastateltavia, kirjoittajista puhumattakaan. Hyvän, elämänmakuisen, kiinnostavan ja uskottavan lehtijutun olennainen osa on, että ihmiset, joilla on asiasta ensikäden kokemusta, suostuvat siitä puhumaan – mieluiten tietenkin omalla nimellään, kuvan kanssa. Joissakin tapauksissa toimitus voi toki pitää haastateltavan nimen omana tietonaan. 

Eli rohkeasti vaan sekä lähettämään juttuideoita osoitteeseen toimitus(at)spjl.fi että antamaan haastatteluja P&O:n toimitukselle!

Toki on hyvä muistaa, että SPJL:n jäsenkunnasta suuri enemmistö on poliiseja, joten on luonnollista, että poliiseja koskevia juttuja on lehdessä enemmän kuin oikeushallinnon tai Hätäkeskuslaitoksen juttuja. Mutta hyvin monet artikkelit koskettavat itse asiassa ihan kaikkia jäseniä, vaikka eri ammattialoja ei niissä erikseen mainittaisikaan.

Vastaus lisätty 4.7.2017


Koska voin varata SPJL:n mökin?



Minulla on lomaa neljän kuukauden kuluttua ja haluasin varata liiton mökin Leviltä. En kuitenkaan löydä tietoa siitä, milloin mökin voi varata? Ja mistä näen, missä mökeissa on vapaita viikkoja lomani aikaan?

Vastaus: Vastaus kaikkii SPJL:n mökkien varaamista koskeviin kysymyksiin löytyy helposti osoitteesta: www.spjlmokit.fi.

Pääset kirjautumaan mökkisivuille jäsentunnuksillasi. Spjlmokit.fi-sivuilta löytyy muun muassa varauskalenteri, johon voit itse tehdä varauksen silloin kun sinulle parhaiten sopii. Sieltä löytyy tietoa eri lomakohteista, varausehdoista ja arvontapäivistä. Kalenterista on myös helppo katsoa, milloin toivomassasi mökissä on vapaata.

Muistathan, että mökkien varauskausi (1.5.–30.4.) avautuu aina syysvaltuuston kokouksen jälkeisenä maanantaina, vuonna 2017 liittokokouksen jälkeisenä maanantaina eli 30.10. 

Levin mökkien (Marakka, Tirakka, Keskusrakka) sesonkiajalle 1.2.–30.4. tulleet hakemukset arvotaan 15.9.

Lieksan Pankajärven ja Kustavin Telkänpesän sesonkiajoille 16.6.–31.10. sekä Vierumäen Paavonkankaan sesonkiajalle 16.6.–30.9. ja Levin mökkeihin jouluksi ja uudeksi vuodeksi tulleet hakemukset arvotaan 15.2.

Lemmikkieläimet sallitaan Levin Tirakan ja Lieksan Pankajärven mökeissä.

www.spjlmokit.fi

Kysymys lisätty 8.6.2017



Miksi en pääse SPJL:n jäsensivuille?



Olen SPJL:n jäsen, mutta en ole päässyt kirjautumaan liiton jäsensivuille moneen vuoteen. Olen pyytänyt uutta salasanaa, mutta en ole saanut vastausta. Mitä pitäisi tehdä?

Vastaus: www.spjl.fi-sivujen jäsenkirjautuminen toimii näin:  

1. Yksillä ja samoilla tunnuksilla pääset jäsenrekisteriin tarkistamaan ja päivittämään omia tietojasi, varaamaan liiton mökkejä osoitteessa www.spjlmokit.fi sekä kirjautumaan jäsensivuille, jolloin kaikki mahdollinen tieto liiton nettisivuilla on käytettävissäsi.

2. Jos olet antanut sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin, ja olet kirjautumassa jäsensivuille ensimmäistä kertaa, klikkaa sivun ylälaidassa olevaa ”Jäsenkirjautuminen”-painiketta. Sen jälkeen kirjoita avautuvaan kenttään se sähköpostiosoite, joka sinulla on ensisijaisena jäsenrekisterissä ja klikkaa ”Unohtuiko salasana”, mutta älä sulje selainta. Saat jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiisi kirjautumistunnuksen ja ohjeet, jatka niiden mukaan.

3. Jos olet kirjautunut aikaisemmin, mutta olet unohtanut salasanasi, toimi samoin kuin kohdassa nro 2.

4. Jos et ole antanut jäsenrekisteriin sähköpostiosoitettasi tai jos et saa kirjautumistunnusta ja ohjeista sähköpostiisi yrityksistä huolimatta, ota yhteyttä liiton toimistoon spjl(at)spjl.fi

5. Huomaathan, että voit saada salasanan voin siihen osoitteeseen, jonka olet ilmoittanut jäsenrekisteriin. Jos siis pyydät uutta salasanaa, mutta et saa vastausta sähköpostiisi, syynä on se, että sinulla on jäsenrekisterissä jokin toinen sähköpostiosoite tai sitä ei siellä ole lainkaan. Tässä tapauksessa otathan yhteyttä liiton toimistoon spjl(at)spjl.fi

Vastaus lisätty 8.6.2017

Sivua viimeksi päivitetty: 7.3.2018