SPJL:n jäsen sai oikeutta työtuomioistuimessa 

Kesäkuussa saimme hyviä uutisia: työtuomioistuin antoi myönteisen päätöksen SPJL:n jäsenen asiassa, jota liiton luottamusmiehet ja juristit olivat hoitaneet useiden kuukausien ajan. Kyse oli siitä, mikä osa yksityisellä sektorilla hankitusta työkokemuksesta otetaan huomioon kokemusosaa laskettaessa.  

Pelkistäen: työnantaja ei hyväksynyt palkan kokemusosaa laskettaessa mukaan kaikkea sitä jäsenen työkokemusta, joka oli otettu huomioon tehtävää täytettäessä. SPJL totesi, että työnantajan tulkinta on väärä, ja asia pyrittiin ratkaisemaan liiton tuella poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa määriteltyä polkua pitkin. 

Pitkä tie voittoon 

Tämän erimielisyysmenettelyn ensimmäinen vaihe, välitön neuvonpito, järjestettiin maaliskuussa 2023. Tässä työpaikalla käytävässä neuvopidossa oli kyseisen jäsenen tukena luottamusmies, mutta samalla tämä oli ainut vaihe, jossa jäsenen on itse oltava paikalla.  

Melko yllätyksettömästi asia ei vielä tässä vaiheessa ratkennut, joten seuraavaksi liitto vei asian poliisilaitoksen palkkatyöryhmään. Toukokuussa 2023 pidetyssä kokouksessa jäsentä edusti poliisilaitoksen pääluottamusmies. 

Jäsentä ja SPJL:ää tyydyttävää ratkaisua ei syntynyt tuossa poliisilaitoksen palkkatyöryhmässäkään, joten luottamusmiehen aloitteesta asia vietiin poliisin ylijohdon palkkatyöryhmään. Poliisihallituksen edustajien kanssa käytävässä neuvottelussa jäsenen asiaa ajoivat poliisihallinnon valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies.  

Koska työnantajan edustajat eivät vielä tässä vaiheessakaan halunneet muuttaa tulkintaansa, niin SPJL vei asian vielä erimielisyysmenettelyn viimeiseen (ennen tuomioistuinkäsittelyä) vaiheeseen eli teki paikallisneuvottelupyynnön. Tämäkin neuvottelu käytiin poliisihallituksen edustajien kanssa ja SPJL:n jäsentä edustivat liiton juristi ja poliisihallinnon valtakunnallinen pääluottamusmies. 

Nyt elettiin jo vuoden 2024 kevättä. Mikä neuvoksi, kun erimielisyysmenettelyn monet vaiheet eivät tuota tulosta, ja jäsen menettää koko ajan selvää rahaa työnantajan tulkinnan takia? SPJL:n asiantuntijat olivat niin varmoja jäsenen asian oikeutuksesta, että päättivät käyttää vielä viimeisen mahdollisuuden ja viedä asian työtuomioistuimen käsittelyyn. Kaikki erimielisyysasiat eivät päädy kalliiseen tuomioistuinkäsittelyyn, mutta kun uskomme asian menestymisen mahdollisuuksiin, niin silloin tämä askel voidaan ottaa. Ja nyt ne mahdollisuudet olivat selvästi olemassa. 

Käytännössä asia eteni niin, että SPJL pyysi neuvottelujärjestö JUKOa laittamaan asian vireille työtuomioistuimessa. Miksi JUKO tuli mukaan prosessiin? Siksi, että prosessia ohjaa Valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimus (21.12.1993), jossa määritellään neuvottelun osapuolet. JUKO on ollut sopimassa tästä pääsopimusta, ja siksi asia laitetaan vireille JUKOn nimissä.  

Työtuomioistuimen ratkaisu 

Vihdoin kesäkuussa asia tuli päätökseen. Työtuomioistuin analysoi ansiokkaasti sekä kokemusosaa koskevaa määräystä että esitettyä näyttöä. Työtuomioistuin totesi, että työnantajapuoli on tulkinnut palkkausjärjestelmän soveltamisohjetta tiukasti siltä osin kuin siinä on edellytetty aiemman työkokemuksen hyödyntävän merkittävästi virkamiehen suoriutumista hänen nykyisissä tehtävissään. Työnantaja oli katsonut, että lähinnä vain rikostutkintaan rinnasteiset viranomaisten tutkintatehtävät tai esimerkiksi vakuutustutkijan tehtävät voisivat olla rikostutkintatehtävissä kokemusosaan hyväksi luettavissa. Työtuomioistuin sen sijaan katsoi, että soveltamisohjeen kirjauksilla ei ole ollut tarkoitus rajata hyväksi lukemisen ulkopuolelle kaikki muut kuin poliisin tutkintatoimeen rinnasteiset tutkintatehtävät. Niin tiukasta osapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei esitetty selvitystä, eikä sopimuksen tai soveltamisohjeen sanamuoto puolla tällaista tulkintaa.  

Soveltamisohjeen mukaan aiemman työkokemuksen tulee olla osaamisvaatimustenkin kannalta sellaista, että se merkittävästi hyödyntää virkamiehen suoriutumista hänen nykyisissä työtehtävissään huomioiden myös tehtävän vaativuustaso. Työnantaja toi esille, että jäsenemme aikaisempien työtehtävien ja nykyisten virkatehtävien osaamistasot eivät vastanneet toisiaan. Työtuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei osapuolten yhteinen tarkoitus ole ollut poissulkea kokemusosalaskennan ulkopuolelle sellaista kokemusta, jossa henkilö on ollut nykyistä tehtävää vaativammassa tehtävässä.  

Merkitystä oli sillä, että jäsenemme aiemmat tehtävät ovat olleet sisällöltään ja osaamisvaatimuksiltaan tosiasiassa sellaisia, että niistä on ollut olennaista hyötyä hänen nykyisten tehtävien hoitamisen kannalta. Työtuomioistuin korostikin olennaisuusarvioinnissa tapauskohtaista kokonaisharkintaa ja sitä, että harkinnan jälkeen kokemus joko hyväksytään tai hylätään kokonaisuudessaan. Toisin sanoen aiemman kokemuksen ei tarvitse olla – ei työajallisesti eikä tehtävittäin – kaikilta osin sellaista, josta on olennaista hyötyä. 

”SPJL:ään liittyessä en ollut osannut ajatella kuinka merkitykselliseksi jäsenyys muodostuisi tämän käsittelyn myötä. Mutta nyt on helppo sanoa, että onneksi olin jäsen. Asia ei tosiaankaan ratkennut nopeasti ja helposti, ja on vaikea kuvitella, millaista prosessin läpivieminen olisi ollut yksin, ilman liiton luottamusmiesten ja juristien jatkuvaa ja ammattitaitoista tukea”, toteaa ratkaisuun tyytyväinen vanhempi rikoskonstaapeli. 

Teksti: viestintäpäällikkö Sari Wiid, asiantuntijoina juristi Rita Ridanpää ja pääluottamusmies Marko Rikalainen.