Poliisi pelaamalla nuorten pariin
Nuorten tavoittamiseksi viisi suomalaispoliisia sukelsi pelimaailmaan.
Muualla Euroopassa uudenlaisesta poliisitoiminnasta on hyviä kokemuksia.
Teksti: Nina Juurakko
Kuvat: Daniel Kalejaiye
jAjattele huone, jossa on 100 nuorta. Heistä 10 olisi rikollisia, jotka ajavat omaa agendaansa, huijaavat, tekevät seksuaalista väkivaltaa ja huumerikoksia. Pitäisikö poliisin mennä huoneeseen ottamaan epäillyt kiinni ja kertoa heille myös ennalta estävästi asioista? Tästä on kyse pelipoliisitoiminnassa sillä erotuksella, että pelimaailman ”huoneessa” on satojatuhansia nuoria – ja mahdollisia rikoksentekijöitä samassa suhteessa.
– Verkko on toksinen ympäristö, jossa tapahtuu paljon lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rikoksia. Moni nuori käyttäytyy sillä alustalla eri tavalla kuin normaalisti käyttäytyisi. Pelimaailmassa poliisia ei ole Suomessa näkynyt käytännössä lainkaan, ylikomisario Mika Jylhä Pohjanmaan poliisilaitoksesta toteaa.
Pelipoliisitoiminnan tavoitteena on Jylhän mukaan avata Suomessa digitaalinen kanava nuorten ja ankkuritoiminnassa mukana olevien poliisien ja muiden viranomaisten välille. Jylhä lisää, että pelaaminen on vain väline mennä sinne, missä nuoret ovat, ei itsetarkoitus. Muualla Euroopassa poliisin läsnäolosta pelimaailmassa on saatu hyviä kokemuksia.
Pelipoliisitoiminnan kehittäminen Suomessa mahdollistui sisäministeriön rahoittamalla vuoden mittaisella hankkeella, jonka myötä Pohjanmaan poliisilaitos, Keskusrikospoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu suunnittelevat Suomeen yhtenäistä toimintamallia.
Hanke on Polamkin johtama ja käytännön suunnittelua Jylhä tekee yhdessä rikoskomisario Jukka Keron kanssa – molemmat oman toimensa ohella. Tällä hetkellä Pohjanmaan poliisilaitos vastaa pelitoiminnan käytännön toteutuksesta.
Pelipoliisitoiminta osaksi muuta poliisitoimintaa
Hankerahalla palkattiin vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye kokoaikaiseksi työntekijäksi Polamkiin, viestintäsuunnittelija osa-aikaiseksi ja maksettiin laitehankintoja. Myös Kalejaiye tekee käytännön pelaamiseen liittyvien asioiden suunnittelua.
Jylhä ja Kero tuovat paikallispoliisin näkemykset ja tarpeet mukaan konseptin rakentamiseen. He pyrkivät nivouttamaan ja sovittamaan pelitoiminnan muihin jo toimiviin toimintakonsepteihin kuten esimerkiksi analyysi- ja tiedustelutoimintoon, ankkuritoimintoon tai lapsirikostutkintaan. Lisäksi he rakentavat yhteistyöverkostoa sekä osallistuvat uuden toiminnan koulutuspaketin kehittämiseen.
Pelipoliisitoiminnassa pyritään siihen, että se olisi valtakunnallista ja ohjaus olisi esimerkiksi Polamkista tai Poliisihallituksesta.
– Meillä on tavoitteena saada aikaan käsikirja, jonka avulla mikä tahansa poliisilaitos voisi alkaa rakentaa omaa pelipoliisitoimintaa, Kalejaiye kertaa. Myös pelaamisen opettelu on iso osa Kalejaiyen työtä.
Hankeen toinen vaihe alkaa huhtikuussa. Se on EU-rahoitteinen ja kestää kolme vuotta. Siinä keskitytään valtakunnallisen mallin rakentamiseen, koulutuksen järjestämiseen ja Euroopan tason yhteistyön rakentamiseen.
Keskusteluja nuorten kanssa
Pelipoliisitoimintaa lähdettiin alusta saakka kehittämään yhdessä nuorten kanssa. Kalejaiye kävi 11 poliisiopiskelijan kanssa muun muassa Ylöjärven Metsäkylän yhtenäiskoulussa, Sammon koulussa sekä Etelä-Hervannan kouluissa kysymässä nuorilta, mitä, missä ja milloin he pelaavat, ja kiinnostaisiko heitä poliisin pelaaminen. Myös Vaasassa ankkuripoliisit kävivät keskustelemassa aiheesta yläkoululaisten kanssa.
– Osasin odottaa, että nuoria kiinnostaisi poliisinkin pelaaminen. Pelaaminen on niin paljon isompi asia kuin moni ihminen ajattelee – onhan siinä mukana enemmän ihmisiä kuin vaikka F1:n parissa tai NBA:ssa, Kalejaiye toteaa.
Suosittuja pelejä ovat esimerkiksi Fortnite, FIFA ja EA SPORTS FC -sarjan pelit, Roblox sekä Counter-Strike: Global Offensive. Vaikka etenkin nuorten elämässä pelimaailma ja fyysinen maailma kietoutuvat yhteen, ovat pelaajien yhteisöt vielä monille vanhemmille sukupolville tuntemattomia. Tavallisissa kahvipöydissä ei puhuta vaikkapa Fortniten uudesta kartasta.
Kalejaiyen tunnettuus apuna
Kalejaiye on innoissaan hankkeen toteutuksesta. Hänen sydämensä palaa uuden, erilaisen poliisityön kehittämiselle.
– Meidän on pakko olla samassa kelkassa mukana, missä muutkin ovat, Kalejaiye toteaa ja kertoo pelaamisen olevan mukavampaa ja yhteisöllisempää kuin hän koskaan ajatteli. Hän nauttii yhteydestä nuorten kanssa ja siitä, että voi olla heille eri tavalla poliisi.
Somepoliisina Kalejaiye on saanut ”kaiken”, mitä sometoiminnassa voi saavuttaa: seuraajia, näkyvyyttä, julkisuutta, useita palkintoja Creator ja Tubecon Awardseissa sekä osallistunut moniin televisio-ohjelmiin. Nyt Kalejaiye haluaisi olla enemmän taustajoukoissa ja auttaa muita. Kalejaiyen tunnettuudesta nuorten keskuudessa on kiistatonta hyötyä pelipoliisitoiminnan tunnetuksi tekemisessä.
Kokemusta hakemassa ulkomailta
Kalejaiye on laatinut muun muassa ohjelmistojen asennusohjeita ja hoitanut laitteiden asennuksia. Pelaajina ovat hänen lisäkseen Pohjanmaan poliisilaitoksen kaksi ankkuripoliisia Pyry Luomala ja Pasi Puumala sekä kenttätoiminnassa työskentelevät Joel Norrgård ja Minttu Pihlas omien toimiensa ohella.
Pelaavia poliiseja on jo muun muassa Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Ruotsissa. Ja rikollisetkin ovat löytäneet siihen maailmaan. Tällä hetkellä rikolliset saavat toimia pelimaailmassa melko vapaasti. Siellä on rasismia, groomingia, huumekauppaa, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, petoksia.
Viime vuonna hankeryhmä vieraili Norjan poliisissa peliviikolla, ja Suomesta viisi poliisia osallistui pelaamiseen. Kyseessä oli Norjan valtakunnallisen rikospoliisin (Kripos) ja Europolin yhteinen EMPACT-tapahtuma. Paikalla oli poliiseja Islannista, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Hollannista, Ukrainasta ja Belgiasta.
Suomalaistenkin peli striimattiin. He pelasivat Fortniteä kolmen päivän aikana 14 tuntia. Poliisit tavoittivat pelaamisella kolmen päivän aikana noin 9 700 yksittäistä katsojaa Suomesta (noin 9 700 yksilöä ja noin 12 500 kirjautumiskertaa kanavalle). Noin 960 laittoi viestiä chatin kautta.
Käytännössä poliisit puhuivat ja chattailivat nuorten kanssa pelaamisen lisäksi. Nuoret kyselivät rikoksista, mopoasioista, poliisiksi opiskelusta, pääsykokeista, poliisin ammatista ja poliisista pelimaailmassa. Juttelu oli saman kaltaista kuin missä tahansa fyysisessäkin maailmassa nuorten kanssa.
Hankeryhmä vieraili viime syksynä myös Hollannin poliisissa kuulemassa heidän kokemuksiaan toiminnasta, ja nekin olivat kannustavia: Hollannissa pelataan paljon alueellisesti, esimerkiksi jonkun nimetyn kaupungin tai kaupunginosan nuorten kanssa siten, että pelaajat tapaavat samat nuoret myös kadulla, toreilla, urheilukentillä ja nuorisotiloissa.
– Siellä poliisit ovat pelaamisen avulla pystyneet luomaan hyvät ja luottavaiset kontaktit nuoriin ja myös sellaisiin yhteisöihin, joihin yleensä on ollut vaikeaa saada kontaktia, Jylhä toteaa.
Poliisin läsnäololla turvallisuuden tunnetta
Paljon tärkeämpi luku kuin tavoitettujen määrä on kuitenkin autettujen uhrien ja rikollisesta toiminnasta irtautumaan hakeutuvien määrä.
Jylhä sanoo, että hankkeessa seurataan myös saavutettavuutta, sillä sekin on ennalta estävän toiminnan suunnittelun kannalta tärkeää.
– Poliisin läsnäolo verkossa sellaisissa paikoissa, missä on paljon nuoria ja lapsia, voi luoda turvallisuuden tunteen isolle määrälle nuoria. Iso tavoitettu määrä tarkoittaa myös sitä, että ennalta estävät viestimme tavoittavat isomman määrän henkilöitä. Mutta jokainen yksittäinen apua ja tukea saanut lapsi on todella tärkeä tulos tälle toiminnalle. Se voi parantaa jonkun elämänlaadun todella merkittävällä tavalla, Jylhä lisää.
Pelaaminen poliisina on käytännössä sitä, että pelaamista striimataan ja chat pyörii samalla. Poliisille tai muille ankkuritoimijoille voi esittää kysymyksiä tai kertoa huolensa. Ja samalla kun poliisi pelaa, hän selittää asioita nuorille vaikkapa huumeista.
– Tärkeässä roolissa on myös niin kutsuttu poliisitaustainen ”moderaattori”, joka pitää chatin fiksuna ja puuttuu tarvittaessa pelaajien herjaaviin kommentteihin tai esimerkiksi syrjivään viestittelyyn, Kalejaiye toteaa.
Käyttäjällä pitää olla käyttäjätunnus, jotta hän pääsee pelaamaan. Sitten hän voi jonottaa pelaamaan poliisin kanssa. Pelaaminen voi olla kaikkien kanssa täysin avointa, avointa mutta kahdenkeskistä tai kohdennettua johonkin tiettyyn pelaajaporukkaan.
– Tarkoituksena on, että varsinainen pelipoliisitoiminta alkaa tänä keväänä julkisilla pelitapahtumilla. Niistä ilmoitetaan sosiaalisessa mediassa nuorten seuraamissa kanavissa, Kalejaiye sanoo.
Viestintää tarvitaan myös organisaation sisällä
Onko hankeryhmä ollut tyytyväinen tähänastiseen työhön? Voisi ajatella, että omassakin organisaatiossa näin tuntematon asia herättää kysymyksiä.
– Oman hallinnon mahdollinen henkinen vastarinta tiedostettiin yhtenä uhkana toiminnalle, mutta sehän johtuu vain tietämättömyydestä. Pelkästään Pohjanmaan poliisilaitoksessa olemme pitäneet erillisiä briiffejä johtoryhmälle, puheenvuoron päällystöpäivillä ja koko henkilökunnalle. Myös valtakunnallisesti tietoisuuden lisääminen sekä sisäisesti että ulkoisesti on keskeinen tavoitteemme. Kun tieto kasvaa, toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus tulevat näkyviksi, Jylhä toteaa.
Työryhmä rakentaa poliisin pelimaailmaa askel kerrallaan ja pelitoiminta käynnistyy vähitellen. Ratkaisevaa tulee olemaan myös se, montako poliisin yksikköä ja muuta kumppania lähtee mukaan toiminnan kehittämiseen ja levittämiseen.
– Kun hanke etenee ja laajenee, on tarkoitus myös luoda vahvemmat kansainväliset tiedonvaihto- ja yhteistyöverkostot EU-tasolla. Mutta ensin täytyy tehdä perusteellista perustyötä pelitoiminnan parissa täällä kotimaassa, Jylhä sanoo.
