Vuoden Poliisi 2023 Ismo Venäläinen:

Tutkijoiden työhyvinvointi vaatii lisää tekeviä käsiä

Hyvä työilmapiiri, jossa kannustetaan ja autetaan toinen toista, tuo työyhteisöön me-henkeä ja energiaa. Samalla resurssoinninkin on oltava linjassa työmäärään nähden, jotta väki jaksaa. Sen tietää Vuoden Poliisi 2023 -tunnustuksen saanut rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen ­Itä-Suomen poliisilaitokselta.


Teksti: Katja Almgren

Kuvat: Pihla Liukkonen ja Katja Almgren

Poliisin luotettavuuden kannalta on tärkeää, että rikokset saadaan selvitettyä.

Ismo Venäläinen

Oikeusasiamies otti lokakuussa 2022 kantaa poliisin esitutkinnan tilaan, sillä esitutkinnan viivästymisen seurauksena yhä useammin myös rikoksen syyteoikeus vanhenee esitutkinnan aikana. Oikeusasiamies piti tilannetta huolestuttavana, sillä se voi heikentää rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta poliisiin.1

Vuoden Poliisi 2023 -tunnustuksen marraskuussa saanut Ismo Venäläinen sanoo, että tilanteesta tulee olla aidosti huolissaan. Hän pitää poliisin luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta tärkeänä, että kansalaisten ilmoittamat rikokset saadaan selvitettyä. 

– Osassa tapauksista syyteoikeus saattaa vanhentua, jos etsintäkuulutettua henkilöä ei ole tavoitettu. Ei siis pelkästään siksi, että juttu vanhenisi tutkijan pöydälle tekemättömänä. Rikostutkinta ei kuitenkaan ole oikein resursoitu. Se, että tiettyjä rikoksia vanhenee, on hälyttävä merkki. Rikostutkinta ja kenttätoiminta ovat molemmat poliisitoiminnan peruspilareita.

Itä-Suomessa, Venäläisen virkapaikan toiminta-alueella, rikoslakirikosten selvitystaso ilman liikennerikkomuksia oli vuonna 2022 vain 45,6 %, kun koko maan keskiarvo oli 46,1 %. Itä-Suomen tulos oli maan viidenneksi heikoin, samalla rikoslakirikoksia tapahtui Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella lukumäärällisesti viidenneksi eniten (31 703).2

– Meillä tehdään parhaillaan työryhmätyöskentelynä selvitystä rikostutkinnan tilasta sekä kerätään ratkaisuehdotuksia, kuinka tutkinnassa selvitään jatkossa. Selvitys liittyy Itä-Suomen poliisilaitoksen omaan toimintaohjelmaan, jossa pohditaan erilaisia malleja muun muassa perustutkinnan tehostamiseksi.

Toimintaympäristön muutos näkyy juttumäärissä

Venäläinen työskentelee Mikkelin poliisiasemalla pitkäkestoisen tutkinnan ryhmänjohtajana ja huolehtii oman ryhmänsä jaksamisesta rajoittamalla juttujen määrää per tutkija. Vaikka oman pöydän nurkalla oleva pino kasvaa, ei hän jaa juttuja eteenpäin tutkijoille, ellei heidän pinonsa ole vastaavasti pienentyneet. 

– Muutama kymmenen juttua per tutkija on maksimi. Se, että tutkijat jaksavat tehdä työtään juttupaineessa, vaatii esimiehiltä pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Tutkija ei välttämättä saa mitään aikaiseksi, jos hän käy koko ajan samaa, liian isoa pinoa lävitse uudestaan ja uudestaan.

Sisäministeri Mari Rantanen toisti Vuoden Poliisin julkistamistilaisuudessa pitämässään puheessa hallitusohjelmassakin mainittuja resurssilupauksia.

– Poliisin henkilöstön määrää tullaan lisäämään hallituskauden aikana. Lisäksi hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla rikostutkinnan työtä pystytään sujuvoittamaan, Rantanen sanoi.

Samalla kun rikollisuus kansainvälistyy, koventuu ja siirtyy verkkoon entistäkin voimakkaammin, on poliisin kyettävä pysymään kehityksen tahdissa. Yhtenä keinona tähän Venäläinen mainitsee osaamisen laajentamisen organisaation ­sisällä.

– Tietoverkkoon erikoistuneille ryhmille on poliisissa selkeä tarve. Myös ennakointia vaaditaan entistä enemmän. 

Yli 27-vuotisen tutkintauran aikana Venäläinen on nähnyt muutoksen tuulet. Alkuaikoina tutkintaa työllistivät erilaiset murrot ja omaisuusrikokset. Murtoja tehtiin ravintoloihin, huoltoasemille ja kioskeihin, kun alkoholi, tupakka ja autot kelpasivat varkaille. 

– Ennen tekijät tunnettiin ja rikosten selvittäminen oli helpompaa jututtamalla lähialueen asiakkaita. Nykyään, kun rikollisuus on siirtynyt tietoverkkoon, tutkijan työpäivä kuluu pitkälti työpöydän ääressä. Omaisuusrikokset ovat muuttuneet paljon, mutta henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat säilyneet ennallaan. Pitkäkestoisessa tutkinnassa lähdetään toki edelleen paikan päälle.

Muutos toimintaympäristössä on näyttäytynyt myös nuorten tekemissä rikoksissa. Venäläinen sanoo, että nuorten toisiinsa kohdistuneita ryöstöjä on tapahtunut myös Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella.

– Mikkelin poliisiaseman lähellä on ollut muutama tapaus, jossa nuoret ovat ryöstäneet toisiltaan, vaikka olisivatkin olleet tuttuja keskenään. Tapauksissa viedään arvovaatteita, kenkiä ja puhelimia.

Ura hakee uomiaan

Vuoden Poliisia ehdottaessaan Itä-Suomen poliisilaitos toi ehdokaskirjeessään esille Venäläisen kiinnostuksen kehittyä uralla. 2010-luvun taitteessa Venäläinen toimi Ansa- eli Analyysi ja sarjoitusryhmän varajohtajana. Ryhmän tehtävänä oli sarjoittaa rikoksia Mikkelin poliisilaitoksen alueella. Mukaan otettiin myös isompia huumausainejuttuja.

– Perustutkinnan tilanne oli tosin jo silloin niin huono, että kesäaikaan Ansa-ryhmä käsitteli myös muita juttuja. Etenkin pienellä paikkakunnalla työskentely on yhteen hiileen puhaltamista. Autetaan toisiamme, kun jotain akuuttia tapahtuu. Se on mielestäni aina ollut Mikkelin poliisiaseman vahvuus ja tuonut taloon hyvän työpaikkahengen.

Ura poliisina ei ollut Venäläiselle itsestäänselvyys. Armeijan sotilaspoliisipalveluksen jälkeen hän haki Poliisikoulun lisäksi Mikkelin teknilliseen oppilaitokseen lvi-insinöörilinjalle. Kun ovet aukesivat molempiin, Venäläinen valitsi jälkimmäisen.

– Kun olin käynyt puoli vuotta tekua, tuli olo, että yritän Poliisikouluun uudelleen. Monella muulla poliisiammatti oli nuoruuden haave, joka ei itselläni ollut alkuun aivan niin kirkkaana. Kun pääsin uudelleen poliisikoulutukseen, päätin, että se tie on katsottava.

Kuva: Katja Almgren
Sisäministeri Mari Rantanen ojensi Ismo Venäläiselle Vuoden Poliisi 2023 -kunniakirjan julkistamistilaisuudessa 8.11. Ritarihuoneella Helsingissä. Kiertopalkintopokaalin Venäläiselle ojensi viime vuonna tunnustuksen saanut Jari Kyllönen. (Kuva: Katja Almgren)

Hyvä työilmapiiri on voimavara

Valmistuttuaan vuonna 1993 Venäläinen työskenteli kenttäpartiossa Heinolassa. Vuonna 1996 hän siirtyi Mikkeliin niin sanottuun rukkasryhmään, joka teki sekä tutkintaa että ajoi keikkaa. Venäläinen koki yhdistelmän haastavaksi, sillä juttujen tutkintaan ei tuntunut liikenevän riittävästi aikaa, ja niinpä hän suuntasi päällikön juttusille. Venäläinen tarttui tutkinnan puolella olleeseen vapaaseen virkaan päällikön ehdotuksesta.

Venäläinen on liiallisesta työmäärästä huolimatta viihtynyt tutkinnassa vuodesta toiseen. Merkittävimpinä syinä hän mainitsee työn monipuolisuuden sekä tutkittavien juttujen erilaisuuden.

– Korostan myös hyvää työporukkaa ja henkeä. Se on älyttömän suuri osa tätä hommaa. Ei tätä kukaan jaksaisi, jos töissä olisi huono ilmapiiri. 

Viitteet:

  1. https://www.oikeusasiamies.fi/fi/w/esitutkintojen-kestoon-poliisissa-on-monia-syitä-mutta-vähän-parannuskeinoja
  2. SM:n julkaisuja 2023:18, Polstatin tilastot