Uusi VES – mikä muuttui?

Me teimme sen. Me, eli valtiosektorin ammattiliitot, niiden jäsenet ja neuvottelijat, saimme lakkojen kautta sovittua valtion henkilöstölle yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Se on uuden sopimuksen tärkein, mutta ei ainut sisältö. Palkankorotusten lisäksi sopimukseen sisältyy myös niin sanottuja tekstimuutoksia. Mitä ne merkitsevät SPJL:n jäsenten näkökulmasta?

Virka- ja työehtosopimus on kolmevuotinen, mutta viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Palkat siis nousevat yleisen linjan mukaisesti 7,8 %, josta yleiskorotuksen osuus on 6,9 ja virastoerän 0,9 %. Eli palkankorotukset tiivistetysti:1.7.2025 yleiskorotus 2,4 %1.10.2026 yleiskorotus 2,1 % ja virastoerä 0,9 %1.8.2027 yleiskorotus 2,4 %

Korkeakouluharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan kunakin vuotena yleiskorotuksen mukaisesti, jos palkoista ei ole sovittu tarkentavilla virkaehtosopimuksilla.

VES:ssä sovittiin myös henkilöstön edustajien palkkioiden korottamisesta 7,8 prosentilla 1.7.2025 lukien. Kuukausipalkkioiden vähimmäismäärä nousee 100 euroon.

Tarkentavat virkaehtosopimusneuvottelut alkavat

Vaikka virka- ja työehtosopimus on nyt solmittu, neuvottelut virastoeristä ovat vasta alkamassa. Sopimuksen toiselle vuodelle sijoittuva virastoerä on siis lähtökohtaisesti 0,9 %, mutta liittojen ja työnantajan edustajat voivat tarvittaessa sopia virastoerän kasvattamisesta 1,9 prosenttiin asti, jolloin toisen vuoden yleiskorotus pienenisi vastaavalla määrällä.

SPJL käynnistää omat tarkentavia neuvotteluja koskevat valmistelunsa tekemällä sopimustavoitteista kyselyn SPJL:n aluetoimikunnille ja jäsenyhdistyksille. Tavoitteet vahvistaa liiton hallitus.

Virastoerän käyttöä koskevat tarkentavat neuvottelut alkavat selvitystyön jälkeen vuoden 2026 alkupuolella. Neuvottelut on käytävä toukokuun 2026 loppuun mennessä, mutta määräaikaa voidaan osapuolten yhteisellä sopimuksella siirtää enintään kahdella kuukaudella.

Jos sopimusta virastoerän suuruudesta ja käytöstä ei saavuteta, jaetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena.


Työaikaan liittyviä tekstimuutoksia

Vaikka oikeudenmukaisten palkankorotusten saavuttaminen olikin keskeinen tavoite kevään lakoissa ja neuvottelupöydässä, sopimukseen sisältyy myös palkansaajajärjestöjen ajamia tekstimuutoksia. Työaikoihin liittyvät sopimusmääräysten muutokset tulivat voimaan toukokuun alusta.

  • Jaksotyöläisten osalta sovittiin jo edellisellä kierroksella, että myös sairastumispäivä ja tapaturmapäivä sekä lapsen sairastuminen lasketaan laskentapäiväksi. Nyt soveltamisohjeeseen saatiin tarkennus, joka hautaa ”montut” lopullisesti: jos työtapaturman sattumispäivän tai sairastumispäivän säännöllinen työaika alittaa työvuoron suunnitellun työajan, lasketaan kyseisestä poissaolosta aiheutunut vajaus työajan lisäykseksi suunnitellun säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.
  • Pidennetty työaika tulee mahdolliseksi jaksotyötä tekeville, jotka sopivat siitä erikseen työantajan edustajan kanssa. Työnantaja ei siis voi ottaa pidennettyä työaikaa käyttöön vain omalla päätöksellään, vaan siihen tarvitaan aina virkamiehen tai työntekijän suostumus.
  • Myös virastotyöaikaa tekevien osalta saatiin hoidettua jäsenistöä hiertänyt epäkohta. Uuden sopimuksen mukaisesti viikoittaisen säännöllisen työajan laskennassa otetaan työssäolon veroiseksi ajaksi huomioon vuosilomasta, sairaudesta, raskaudesta tai synnytyksestä johtuvilta poissaolovuorokausilta 7 tuntia 15 minuuttia tai vahvistetun työvuoroluettelon mukainen aika.
  • Työajaksi luettavaan aikaan saatiin lisättyä raskaana olevan virkamiehen tai työntekijän synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset ja äitiysneuvolakäynnit. Perhevapaan palkallisuuteen saatiin pieni parannus: nyt myös adoptiovanhemmilla on oikeus pitää vapaata samaan aikaan.


Matkustaminen ja kustannusten korvaaminen

  • Sopimuskauden aikana toteutetaan kokeilu (tai kokeiluja) työajaksi luettavan ajan sopimusmääräysten kehittämiseksi. Tarkoitus on selvittää nykyisin matka-ajaksi tai vapaa-ajaksi luettavan ajan lukemista työajaksi tai sen korvaamista muulla tavoin.
  • Valtion työmarkkinalaitos tulee antamaan ohjeet virka- tai työmatkan aikana mahdollisesti tehdyn työn kirjaamisesta Kiekuun virastotyöajassa (ei koske tavanomaista kodin ja työpaikan välistä matkaa). Asiasta on kuitenkin sovittava esimiehen kanssa eli kyseessä ei ole subjektiivinen oikeus.
  • Neuvottelutoiminnassa tulos on aina kompromissi, joten sopimukseen sisältyy myös muutoksia, joita palkansaajajärjestöt eivät ajaneet. Tällainen asia on ateriakorvauksen maksamisen kaventaminen soveltamisohjeella vuoden 2027 alusta. Jatkossa ateriakorvausta ei makseta, jos on mahdollisuus käyttää lounasetua. Mutta jos lounasedun käyttäminen ei ole mahdollista esimerkiksi syrjäisen sijainnin takia, ateriakorvausta maksetaan jatkossakin.
  • Jatkossa työnantaja maksaa pysäköintimaksun kaikissa satamissa ja muutoinkin pysäköintimaksun maksamista laajennettiin koskemaan virkamatkaan liittyviä tavanomaisia virka- tai työtehtäviä, jos oman auton käyttö on välttämätöntä.
  • Selvyyden vuoksi oppikurssi-sana on korvattu koulutus-sanalla, jotta termit saatiin vastaamaan määräyksiä. Enää ei siis tehdä eroa oppikurssin ja muun koulutuksen välillä, vaan kaikki ovat virkamatkoja. Ratkaiseva tekijä on matkan kesto. Kaikilta enintään 21 päivää kestäviltä virkamatkoilta (sisältäen koulutukset) kaikki matkakustannusten korvaukset maksetaan virkaehtosopimuksen mukaisesti. Yli 21 päivää kestäviltä koulutuksilta maksatus ei muutu. Yhteiset ohjeet ovat tulossa myöhemmin.
  • Myös virkamiesten matkapäiväkorvauksen soveltamisohje on pyritty selkeyttämään soveltamisen helpottamiseksi.

Myös näistä sovittiin

  • Naisten vapaaehtoinen asepalvelus kerryttää jatkossa vuosilomaa.
  • Palkkausta kuntoutusajalta rajoitettiin siten, että lääkinnällisyyden on oltava kuntoutuksen perusteena ja maksattamiseen vaikuttaa kuntoutuksen ohjelmasisältö.
  • Irtisanomisen perusteena tulee jatkossakin olla asiallinen ja painava syy. Virka- ja työehtosopimuksen ansiosta uuden lain mahdollistama heikennys eli pelkkä asiallinen syy irtisanomisen perusteena ei siis koske valtion henkilöstöä. Samoin lomautusten osalta säilyi kuukauden ilmoitusaika.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että palkkauksen osalta palkansaajajärjestöjen tavoitteet toteutuivat ja myös monia tavoiteltuja tekstimuutoksia – joskaan ei luonnollisesti kaikkia – saatiin läpi. Nyt työ jatkuu tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa ja sopimusten soveltamista valvomalla.

Viimeksi muokattu: 18.6.2025.