Asiaa virkamiehen oikeusturvasta Ukrainan poliisiin
Ukrainan poliisin haasteet, virkamiehen oikeusturva Suomessa, työpsykologin kokemus poliisia kuormittavista asioista sekä SPJL:n ja poliisiylijohtajan tärkeimmät kuulumiset olivat asialistalla SPJL:n pääkaupunkiseudun aluetoimikuntien seminaarissa Tallinnassa.
Vuosittain järjestettävään seminaariin osallistui 11.9. jäseniä Helsingin, Itä-Uudenmaan ja
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksilta sekä Keskusrikospoliisista ja Suojelupoliisista. Tällä kertaa järjestelyvastuussa oli Itä-Uudenmaan aluetoimikunta.
Poliisin kriittiset henkilötiedot
Viron poliisin politseikindralinspektor, Baltian ja Ukrainan yhdysmies Tarmo Kohv kertoi, että Ukrainan sodan vaikutuksista poliisin näkökulmasta. Heti sodan alkaessa Ukrainan poliisin henkilöstön henkilötiedot olivat hyökkääjien haluamaa, kriittistä tietoa. Sen saamiseksi hyökkääjät etsivät niin paperiarkistoja kuin tietokoneiden keskusyksikköjäkin.
Ukrainan poliiseista neljännes palvelee etulinjassa rintamalla. Poliisin tehtäviin kaupungeissa kuuluu muun muassa evakuointi- ja pelastustyöt, joita hyökkääjän perättäisiksi ajoitetut iskut siviilikohteisiin vaikeuttavat vaarantaen pelastushenkilöstön työn. Kohvikin mukaan työtä on vaikeuttanut myös se, että poliisin ajoneuvoihin ei aina ole saatu polttoainetta.
Kohvik muistutti, että rintamalta palaa myös aseistettuja, PTSD-oireista kärsiviä sotilaita, jotka ovat ehkä vammautuneet sodassa ja menettäneet perheensä. On riski, jos yhteiskunta ei pysty tarjoamaan heille riittävää tukea.

Tarmo Kohvik kertoi, että Viroon on saapunut noin 54.000 ukrainalaista pakolaista helmikuun 2022 jälkeen.
Poliisiylijohtajan ja liiton kuulumisia
Myös poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki mainitsi puheenvuorossaan valmistautumisen kriisitilanteisiin: tavoite on, että poliisit olisivat kriisiaikanakin nimenomaan poliisihallinnon käytössä. Koskimäki kertoi myös, että poliisin henkilöstövahvuuden kehitys tulee näkymään positiivisesti pääkaupunkiseudulla. Poliisin johdolla ja liitolla on myös yhteinen tavoite, sillä seuraavaan hallitusohjelmaan halutaan saada poliisin kannalta tärkeitä asioita. Lisäksi vireillä on poliisin strategian pidemmän aikavälin kehitystyö.
SPJL:n järjestöpäällikön Mika Nygårdin ja poliisihallinnon valtakunnallinen pääluottamusmies Marko Rikalaisen kertoivat kevään lakon kulissien takaisista tapahtumista. Todettiin, että onnistunut lakko saatiin toteutettua kokonaisuutena sangen kustannustehokkaasti. Liiton miehet kertoivat myös työtuomioistuimessa saavutetuista, jäsenten kannalta positiivisista ratkaisuista esimerkiksi kokemusosaan liittyen. Syksyn neuvotteluissa pöydälle on nostettu Itä-Uudenmaan aloitteesta varallaolon soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.
Oikeusturvaa ja työhyvinvointia
Virkamiehen oikeusturva asianajajan näkökulmasta oli Mikko Helenius puheenvuoron kiinnostava aihe. Asianajaja Helenius muistutti, että mahdollisissa korvausvaatimuksissa kannattaa jättää varaus niiden esittämiseksi vasta tuomioistuimessa. Tarvittaessa asianajaja tekee erikseen korvausvaatimuksen Valtiokonttorille. Avustajan kulut katetaan järjestyksessä erityislain perusteella, sen jälkeen oikeusturvavakuutuksesta tai omakustanteisesti.
Myös työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvät asiat olivat esillä seminaarissa. Työpsykologi Markku Latvala kertoi työmäärän ja resurssin epäsuhdan, haastavien asiakastilanteiden sekä muutosjohtamisen ja johtamisen laadun nousevan usein esille vastaanotoilla. Oma haasteensa on Latvalan mukaan myös kenttä- ja rikostutkintatehtävien erilaisuudessa, kun koulutus molempiin tehtäviin on samanlaista.
Itä-Uudenmaan työsuojeluvaltuutettu Ann-Mari Turunen kertoi, että virka-aseen poisottamisen prosessi sairauspoissaolojen perusteella vaihtelee pääkaupunkisedun poliisilaitosten kesken. Poliisiylijohtajan ja Poliisihallituksen toivottiin vaikuttavan yhtenäisen käytännön puolesta tässä asiassa. Varavaltuutettu Marika Uljas muistutti hallinnon ohjeistuksen velvoitteista työkyky- ja työhyvinvointikeskusteluissa.
Teksti: Ilari Kulmanen