Kuka, mitä, hä?
Edunvalvonnassa joukkovoimalla on merkitystä, ja sen vuoksi SPJL:kään ei tee yksin töitä jäsenistönsä eteen, vaan neuvottelee osana isompaa kokonaisuutta. Mutta miten ihmeessä tästä viidakosta saa mitään tolkkua ja kuka niistä palkoista oikeasti neuvottelee?
Kuka neuvottelee SPJL:n jäsenten palkoista?
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee SPJL:n jäsenten palkoista ja palvelussuhteen ehdoista valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. Näissä valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa palkansaajia edustaa JUKOn rinnalla kaksi muuta työntekijäjärjestöä: JHL ja Ammattiliitto PRO. JUKO on näistä kolmesta suurin neuvottelujärjestö valtion pöydässä. Kaikkiaan valtiolla työskentelee noin 80 000 palkansaajaa.
Jukolaiset liitot, siis myös SPJL, tuovat neuvottelupöytään omat tavoitteensa, ja samoin tekevät JHL ja PRO. SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne on JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja ja toimii ves-neuvottelijana JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Kojon kanssa. Tukenaan heillä on myös SPJL:n neuvottelupäällikkö Auno Mäkisen laskentaosaaminen.
Työtaisteluvalmiutta hiotaan jatkuvasti niin SPJL:ssä kuin JUKOssakin. Jos työtaisteluun joudutaan, niin kyse olisi JUKOn, ei ainoastaan SPJL:n lakosta. SPJL:llä olisi tässäkin tilanteessa tärkeä tehtävä, sillä järjestöpäällikkö Mika Nygård on JUKOn valtiosektorin keskuslakkotoimikunnan lakkopäällikkö. Viestintäpäällikkö Sari Wiid vaikuttaa samassa keskuslakkotoimikunnassa viestinnän asiantuntijana. Toimikunnan tehtävänä on siis ylläpitää jukolaista valtiosektorin työtaiteluvalmiutta esimerkiksi lakkopäällikkökoulutusta järjestämällä. Toimikunta myös suunnittelee mahdolliset työtaistelutoimet, mikäli ves-neuvotteluissa päädyttäisiin umpikujaan.
Valtion virka- ja työehtosopimuksen pituus määritellään aina sopimuksessa. Nyt syntynyt sopimus on voimassa 1.3.2023–28.2.2025. Tänä aikana on voimassa työrauha eli JUKO ei voi käynnistää yhdessä järjestöjensä jäsenten kanssa laillisia työtaistelutoimia työnantajaa vastaan.
Virka- ja työehtosopimuksessa sovitaan palkkojen lisäksi myös tekstikysymyksistä. Keväällä saavutettu sopimus parantaa esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasa-arvoa; molempien vanhempien palkallinen vanhempainvapaa on jatkossa 32 arkipäivää.
Mistä SPJL neuvottelee?
VES-neuvotteluissa sovitaan yleiskorotuksen lisäksi myös mahdollisista tarkentavista eristä. Näitä tarkentavia ves-neuvotteluja SPJL:n asiantuntijat käyvät suoraan työnantajien kanssa eli sisäministeriön, Poliisihallituksen, Hätäkeskuslaitoksen ja oikeusministeriön kanssa. SPJL:n hallitus päättää tarkentavien ves-neuvottelujen tavoitteista ja neuvottelutuloksen hyväksymisestä.
Tarkentavissa virkaehtosopimuksissa sovitaan virastokohtaisista eristä, eli miten ja mihin virastokohtainen rahamäärä käytetään. Tarkentavissa neuvotteluissa sovitaan myös muista virastoa koskevista sopimusasioista. Esimerkiksi vuonna 2021 sovittiin Hätäkeskuslaitoksen palkkataulukkoon uusi vaativuustaso ja tarkennettiin poliisin palkkausjärjestelmän 04-, 08- ja 11-sarjojen vaativuustasoja.
Sopimusten pohjalta laaditaan soveltamisohjeita. Tämä on jatkuva prosessi eli SPJL:n edustajat neuvottelevat työantajan edustajien kanssa soveltamisohjeista tarpeen mukaan pitkin sopimuskautta. Soveltamisohjeiden syntyminen poikkeaa sopimusten syntymisestä siinä, että työnantaja kirjoittaa neuvottelujen jälkeen sopimusohjeet eli niitä ei hyväksytetä SPJL:n hallituksessa. Yksimielisyyden saavuttaminen on kuitenkin tärkeää, koska ilman sitä soveltamisohjeiden toimivuus on kyseenalainen.
Lisäksi SPJL neuvottelee ja sopii luottamusmies-, työsuojelu- ja YT-sopimukset kaikilla edustamillaan sopimusaloilla, sekä kouluttaa näihin luottamustehtäviin valitut henkilöt.
Mikä on Akavan rooli?
SPJL on yksi Akavan 36 jäsenliitosta, joissa on yhteensä yli 600 000 henkilöjäsentä.
Akava valvoo jäsenkuntansa etuja ja toimii jäsentensä yhteiskunnallisena puolestapuhujana. Akava tekee paljon yhteiskunnallista vaikuttamista sekä sitä tukevaa tutkimusta ja viestintää, mutta ei neuvottele virka- ja työehtosopimuksia. Suomen ainoan kasvavan ammatillisen keskusjärjestön kautta myös liittojen ääni tulee päättäjien kuuluviin. Maria Löfgrenin johtama Akava on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne on Akavan hallituksen jäsen, ja tuo tätäkin kautta SPJL:n jäsenten ääntä keskusjärjestöön. SPJL:n asiantuntijat osallistuvat Akavan toimintaan myös erilaisten toimikuntien ja teemaverkostojen kautta.
Akava myös neuvottelee jäsenjärjestöjensä jäsenille erilaisia etuja. Esimerkiksi Member+, Danske Bank ja Viking Line -edut ovat tällaisia keskusjärjestön neuvottelemia etuja, joita myös SPJL:n jäsenet voivat hyödyntää.
Onko jäsenyhdistyksillä ja aluetoimikunnilla mitään roolia palkkaedunvalvonnassa?
SPJL koostuu 80 jäsenyhdistyksestä, joista suurin osa on paikallisia yhdistyksiä, kuten Keski-Hämeen Poliisien Yhdistys ry tai Lapin Poliisien Yhdistys ry, ja osa valtakunnallisia yhdistyksiä, kuten Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry tai Suojelupoliisin Henkilöstöyhdistys ry. Jäsenyhdistyksillä on henkilöjäseniä yhteensä noin 11 000. Suoraan liiton henkilöjäseninä ovat siis vain opiskelijajäsenet Poliisiammattikorkeakoululta ja Pelastusopistolta.
Jäsenyhdistyksillä on paras tuntemus henkilöjäsentensä työkentästä. Yhdistykset voivatkin tehdä SPJL:n hallitukselle ja valtuustolle erilaisia aloitteita palkkaukseen liittyvissä asioissa. Myös jäsen voi nostaa epäkohdan esille omassa jäsenyhdistyksessä, joka edelleen tuo asian eteenpäin liittoon. Liiton hallitus saa näin kentältä tärkeää aineistoa palkkaedunvalvontaansa.
Jos jäsenyhdistys haluaa nostaa jonkin asian neuvottelutavoitteisiin, kannattaa olla liikkeellä hyvissä ajoin, mieluiten kuukausia ennen neuvottelujen aloittamista. Vaikka SPJL:n hallitus hyväksyisikin yhdistyksen esittämän asian neuvottelutavoitteeksi, asiaa käsitellään vielä JUKOssa ja muiden keskusjärjestöjen kanssa, sillä valtiosektorin palkansaajat haluavat mennä neuvottelupöytään yhdessä sovituin tavoittein.
Liiton jäsenyhdistykset jakautuvat maantieteellisesti 11:een aluetoimikuntaan, jotka siis koostuvat alueensa paikallisyhdistysten jäsenistä ja alueella työskentelevistä valtakunnallisten yhdistysten jäsenistä. Aluetoimikuntien tehtävä on jakaa alueensa jäsenyhdistyksille tietoa liiton toiminnasta. Aluetoimikunta voi myös tuoda aloitteita liiton hallitukselle.
Aluetoimikunnat voivat lisäksi järjestää erilaisia tapahtumia, kuten nyt liiton 100-vuotisjuhlavuonna. Aluetoimikunnat ovat Helsinki, Häme, Itä-Suomi, Itä-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Lappi, Lounais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Oulu, Pohjanmaa ja Sisä-Suomi.