Varapääluottamusmies Maarit Hellgren alan rekrytointihaasteista: Palkkauksen ja työn vaativuuden on oltava linjassa

Syyskuussa 2022 Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenet pääsivät äänestämään, kun pääluottamusmies
Alice Utriaiselle haettiin täydennysvaaleissa uutta varaa. Valituksi tuli 39-vuotias Maarit Hellgren.

Teksti ja kuvat: Katja Almgren

Oikeusministeriön tiloista Eteläesplanadi 10:stä löytyvät oikeudenkäyntiavustajalautakunnan tilat, joissa lautakunnan koordinaattorina toimiva Maarit Hellgren työskentelee. Hellgren on vastikään aloittanut myös OM:n hallinnon alan pääluottamusmies Alice Utriaisen varana. 

Hellgren on uudesta luottamustehtävästään innoissaan.

– Olen pohtinut omaa uraani ja tavallaan etsinyt omaa mielenkiinnon kohdettani, josta syttyä. Kun minut valittiin luottamusmieheksi vuonna 2019, koin löytäneeni etsimäni, Hellgren sanoo ja pitää varapääluottamusmiehen pestiä luontevana jatkumona luottamusmiehen tehtävälleen.

Luottamusmiehenä hän on päässyt toteuttamaan itseään kiinnostavia asioita: oikeudenmukaisuutta ja neuvottelutaitoja. Epäkohtien selvittäminen ja niihin ratkaisujen löytäminen on tuntunut palkitsevalta.

– Yhteydenotot ovat liittyneet pitkälti siihen, onko työnantaja toiminut henkilön kohdalla oikein. Olen ollut mukana myös työkykyneuvotteluissa.

Toukokuun lopulla Hellgren sai raapaisun pääluottamusmiehen tehtävistä, kun Utriainen aloitti Hellgrenin perehdyttämisen.

– Teen parhaimpani ollakseni jäsenten luottamuksen arvoinen. Oikeudenhoidon ammattilaiset tekevät tärkeää ja arvostettavaa työtä. On kunnia olla tässä tehtävässä.

Palkkauksen hiertäminen aiheuttaa liikehdintää ja kuormitusta

Hellgrenin nykyinen koti löytyy Vantaalta, mutta kotoisin hän on Tuusulasta. Lukion jälkeen Hellgren piti muutaman välivuoden ja työskenteli kaupan kassalla, kunnes silmiin osui ilmoitus oikeustradenomin koulutuksesta Laurean ammattikorkeakoulussa. Hellgren haki ja aloitti opinnot vuoden 2005 syksyllä. Opintojen ollessa loppusuoralla hän pääsi työharjoitteluun Vantaan käräjäoikeuteen, joka sijaitsi vielä silloin Kielo­tiellä Tikkurilassa.

– Opinnäytetyön teko venähti, samoin valmistuminen, kun pääsin harjoittelun jälkeen vakinaiseksi käräjäsihteeriksi työskentelemään summaaristen asioiden pariin. Sieltä siirryin rikosasioiden kirjalliseen menettelyyn ja tämän jälkeen vielä rikos-, riita- ja hakemusasioiden suulliseen menettelyyn.

Hellgren työskenteli Kielotiellä aina vuoden 2013 syyskuun puoleen väliin saakka, kunnes hän aloitti työt vastaperustetussa oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa. Hellgren piti työstään käräjäsihteerinä, mutta koki, ettei tehtävän palkkaus vastannut työn kuormittavuutta ja vaativuutta.

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry on pitänyt liiton ohella esillä OM:n hallinnon alalla työskentelevän jäsenistön matalaa palkkausta ja vaatinut siihen korotuksia, jotta alalle hakeutuvista valtion palvelukseen tulevista saadaan myös pidettyä kiinni. Silti vaihtuvuus on runsasta, ja vakituinen henkilöstö kuormittuu entisestään perehdyttäessään uusia tulokkaita, jotka vaihtavat herkästi toisaalle paremman palkan perässä.

Hellgren pitää tilannetta hankalana. Hän sanoo ymmärtävänsä sekä vakituista henkilöstöä, joka tekee virastoissa pitkän uran mutta myös nuoria, jotka hakeutuvat toisaalle palkkauksen vuoksi.

– Yllätyin itsekin koulusta työharjoitteluun tullessani kuinka alhainen palkkaus alalla on. Hyvä perehdytys sitouttaa työntekijöitä, mutta iso osa lähtee, jos tutkintovaatimus, palkkaus ja työn vaativuus eivät ole linjassa.

Rekrytoinnin haasteet sekä kohtuuttoman pitkäksi venyneet käsittelyajat olivat esillä myös Valtioneuvoston selon­teossa oikeudenhoidosta. Selonteossa mainitaan, että oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kohtuullisiin oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi lisähenkilötyövuosien tarve on yhteensä noin 1 200 vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttäisi yhteensä keskimäärin 90 miljoonan euron vuosittaista määrärahalisäystä.

– Muuttuva työelämä sekä lisääntyvät vaatimukset tiedonhallintaan, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen haastavat viranomaisia. Näihin vaatimuksiin pyritään virastoissa vastaamaan sähköisiä järjestelmiä kehittämällä, mutta valitettavasti kokemukset siitä, että ne aina helpottaisivat ja tukisivat työntekoa, eivät käytännössä ole olleet toivotunlaisia.

Tämä lisää Hellgrenin mukaan painetta ja kiirettä jo muutenkin lisääntyvän työmäärän keskellä samalla, kun työtehtävien haasteellisuus kasvaa. 

– Kaikki tämä tulee jatkossakin vaikuttamaan työntekijöiden vaihtuvuuteen, mikäli palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Toivoisin, että työnantajapuoli heräisi asiaan aidosti.

Oikeudenkäyntiavustajat siirtyivät valvonnan piiriin 2013

Hellgrenin nykyisen työpaikan, oikeudenkäyntiavustajalautakunnan, toiminta käynnistyi, kun vuoden 2013 alusta astui voimaan laki, jonka myötä tietyin poikkeuksin vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja voi toimia avustajana oikeudenkäynnissä. 

Oikeudenkäyntiavustajalautakunta myöntää luvat toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana. Luvan saamiseksi hakijan tulee täyttää tietyt vaatimukset ja edellytykset. 

– Lupa oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen voidaan myöntää vain oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneelle, jolla täyttyy edellytykset myös perehtyneisyyden osalta. Lisäksi henkilön tulee olla rehellinen eikä ilmeisen sopimaton tehtävään. 

Oikeudenkäyntiavustajalautakunta päättää myös lupien peruuttamisesta sekä ratkaisee valvontalautakunnan sille esittämistä seuraamusmaksujen määräämisistä sekä luvan peruuttamista koskevista valvonta-asioista. 

– Lupa voidaan peruuttaa, jos henkilö sitä itse pyytää. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan on myös viran puolesta peruutettava myöntämänsä lupa, jos luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ei enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä tai hän ei ole suorittanut lautakunnan perimiä maksuja eikä laiminlyöntiä voida pitää vähäisenä. 

Luvan peruuttamiseen ilmeisen sopimattomuuden tai epärehellisyyden johdosta ovat Hellgrenin mukaan johtaneet muun muassa tietyn tyyppiset lainvoimaiset rikostuomiot sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan muu kuin tilapäinen maksukyvyttömyys. Ilmoitus luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusedellytyksen menettämisestä voi tulla oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle esimerkiksi ­yksityishenkilöltä tai joltain toiselta viranomaiselta, kuten tuomioistuimilta tai ulosottoviranomaisilta.

Lautakunta ylläpitää rekisteriä luvan saaneista oikeudenkäyntiasiamiehistä ja -avustajista. Nimirekisteri on julkisena esillä verkossa, mutta tuomioistuimet ja muut viranomaiset voivat lisäksi tehdä lautakunnalle tietopyyntöjä rekisterin henkilöistä käräjä- ja hovioikeuspiireittäin. Tiedot voidaan luovuttaa, jos luvan saanut on antanut siihen suostumuksensa.

Luvan saaneita oli vuonna 2022 yhteensä 1733. Viime vuonna oikeudenkäyntiavustajalautakuntaan tuli vireille 418 asiaa, joista lupahakemuksia oli 217. Lupia myönnettiin vuoden aikana kaikkiaan 211. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien omia hakemuksia luvan peruuttamiseksi oli 107. Viran puolesta vireille saatettuja luvan peruuttamisia oli yhteensä 14. Niistä neljä liittyi kelpoisuuden menettämiseen ja 10 maksujen laiminlyöntiin.1

Pieni mutta tehokas

Oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa työskentelee Hellgrenin lisäksi vain yksi toinen työntekijä, mikä tekee molempien työnkuvasta hyvin monipuolisen. 

– Työnkuvaani kuuluu substanssiasioiden valmistelu- ja jälkitöihin liittyvien tehtävien lisäksi yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä sekä viestintää ja toiminnan kehittämistä. Teen myös hankintoja ja asiakaspalvelua. Lautakunnan jäsenet kokoontuvat kerran kuussa heinäkuuta lukuun ottamatta, ja näihin kokouksiin valmistelemme käsiteltävät asiat. Se, että toimimme hallinnollisesti oikeusministeriön alaisuudessa, mahdollistaa, että meitä voi olla vain kaksi.

Monipuolinen työ on Hellgrenin mieleen. Hän kiittelee myös sitä, että saa tehtävässään paljon vastuuta, työ on itsenäistä ja joustavaa. Joustavuus mahdollistaa lisäksi sen, että luottamusmiehen ja nyt myös varapääluottamusmiehen tehtäviin on mahdollista löytää aikaa.

Hellgren suoritti työn ohella ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ja opinnäytetyö palveli suoraan lautakuntaa, sillä se piti sisällään asiakirjahallintajärjestelmän kehityssuunnitelman. Hellgren kertoo, että opinnäytetyö toimi pohjana lautakunnan kehittämistyön kustannusarviolle, kun järjestelmää haluttiin kehittää vastaamaan paremmin lautakunnan tarpeita.

Kehittämistä lautakunnassa tehdään jatkuvasti, tällä hetkellä kesken on lautakunnan substanssiasioiden asianhallintajärjestelmä Oikarin sähköisen arkistoinnin kehittämisprojekti.

Työssä jaksamista tukevat etätyö ja vapaa-ajan askareet

Oikeudenkäyntiavustajalautakunta muuttaa vuoden 2024 alusta oikeusministeriön tiloista Unioninkadulle, jonne muuttaa samalla myös muita pienempiä OM:n alaisuudessa toimivia viranomaisia. Viime hallituskaudella esillä ollut oikeushallinnon erityisviranomaisten oma virasto, OEV, ei vielä saanut toivottua rahoitusta, mikä on Hellgrenin mielestä harmi. Se keventäisi myös hänen ja työparin työtaakkaa, kun hallinnollisia asioita saisi siirrettyä omalle kattovirastolle.

Työssä jaksamista tukee oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa käytössä oleva etätyömalli, jota Hellgren hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.

– Lautakunnan toiminnan ensimmäisinä toimintavuosina etätyöskentely ei ollut mahdollista, mutta se alkoi yleistyä jo muutaman vuoden kuluttua siitä, siis jo ennen koronaa. Nyt teen etätyötä aika paljon. Toimistolla olen 1–2 päivää viikossa, ja etenkin kehittämishankkeissa ja -projekteissa läsnätyöskentely on antoisampaa. Työkavereiden ja muiden ihmisten näkemisestä saa tarmoa ja energiaa.

Etätyökaverina Hellgrenillä on avopuolison kanssa hankittu jackrussellinterrieri Tuuti. Kolmistaan he asuvat 1980-luvun omakotitalossa, jota pariskunta remontoi vapaa-ajallaan.

– Talo on meidän pitkäaikainen projektimme, jota olemme remontoineet nyt seitsemän vuotta ja tullaan remontoimaan varmaan toisetkin seitsemän. Remontointi on meille jo elämäntapa, joka rentouttaa ja vie ajatukset pois töistä. Valmistumiselle ei ole määräpäivää, joten se ei myöskään aiheuta stressiä. Ja kun en remontoi tai rapsuttele Tuutia, käyn juoksu­lenkeillä. 

Viite: 1) Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan vuosikertomus 2022