Työhyvinvoinnin parantaminen ei ole sprintti vaan maraton

Hätäkeskuslaitoksella on tehty paljon muutoksia viime vuosina, jotta etenkin hätäkeskuksien päivystäjät jaksaisivat entistä paremmin työssään. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpäällikön Antti Koskelan mukaan tehdyt muutokset ovat alkaneet näkyä muun muassa sairauspoissaolojen määrän vähenemisessä.

– Operatiivisen henkilöstön sairauspoissaolot ovat tällä hetkellä 16–17 päivän luokkaa, kun poissaolojen määrä oli vielä vuonna 2022 keskimäärin 22 päivää työntekijää kohden. Tavoitteena meillä on päästä alle 15 sairaslomapäivään vuodessa. Suunta on lupaava, mutta työhyvinvoinnin parantaminen ei ole sprintti vaan maraton, Koskela kertoo.

Myös Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainion mukaan suunta etenkin salihenkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa on tällä hetkellä hyvä.

– On kuitenkin totta, että vuorotyö on haastavaa ja esimerkiksi uniongelmat ovat yleisiä hätäkeskuspäivystäjillä, Vainio sanoo.

Hätäkeskuslaitos on pyrkinyt panostamaan laajaan työterveyteen. Esimerkiksi uniongelmiin on mahdollista saada apua työterveyden kautta ja haastavien työtilanteiden purkamiseen on tarjolla defusingia. Defusingilla tarkoitetaan psyykkisesti kuormittavan tilanteen purkamista työryhmässä muutaman tunnin sisällä tapahtumasta. Lisäksi Hätäkeskuslaitos pyrkii panostamaan kattavaan perehdytykseen, kun uusi työntekijä aloittaa, ja tarjoaa esimerkiksi palkallista kuntoutusta, osa-sairausvapaata sekä työnohjausta.

– Haluamme pitää työntekijöistämme huolta ennakoivasti, siksi tarjoamme muun muassa joustavia työaikajärjestelyjä, henkilökiertoa ja työsuhdepolkupyöräedun sekä mahdollistamme liikuntaa työaikana. Tosin liikuntatunti viikossa on mahdollista vain työtehtävien sen salliessa, Koskela sanoo.

Hätäkeskuslaitos haluaa panostaa myös ennakoivaan työkykyjohtamiseen, joka on jaettu neljään osa-alueeseen: osaamiseen, oppimiseen, toimintakykyyn ja motivaatioon.

– On tärkeää, että pyrimme hoitamaan työkyvyn kuntoon jo ennen sairauslomia. Vuoromestareiden rooli lähiesihenkilöinä on merkittävä. On tärkeää, että he kysyvät usein, miten työntekijä voi. Onko jotakin, mitä voisimme parantaa henkilön työssä jaksamisessa, Vainio toteaa.

Hätäkeskuspäivystäjä Pekka Nieminen on työskennellyt Hätäkeskuslaitoksella vuodesta 2007 alkaen. Hänen mukaansa päivystäjän työ on kuluttavaa ja vaatii ihmiseltä ­paljon.

– Työn kuormittavuus on monien asioiden summa. Meillä on päivystäjän työssä tietty pakkotahtisuus ja liukuhihnamaisuus. Työskentelemme kurjuuden keskellä, vuorotyö ja avokonttorin melu rasittavat. Myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen luovat stressiä. Välillä myös soittajat kuormittavat työntekijää, Nieminen summaa.

Niemisen mukaan työtahti on vuosien varrella kiihtynyt. Toisaalta nykyään esimerkiksi puheluita on helpompi siirtää toisiin hätäkeskuksiin, jos oma hätäkeskus sakkaa.

– Eli varmuus järjestelmän toiminnasta on kasvanut, mutta työmäärä on vuosien varrella lisääntynyt. Sitä, mistä työmäärän lisääntyminen johtuu, voi vain arvailla. Ehkä ihmiset ovat valveutuneempia soittamaan hätäkeskukseen, Nieminen pohtii.

Niemisen kokemuksen mukaan vieraan alueen puhelut ovat päivystäjien mielestä hiukan työllistävämpiä kuin oman alueen puhelut.

– Kun oman alueen oppii tuntemaan, pystyy paremmin kyseenalaistamaan järjestelmän tarjoamia yksiköitä. Ajallisesti lyhin ei ole aina fiksuin vaihtoehto. Myöskään vierasta aluetta ei välttämättä tunne ja hallitse niin hyvin kuin omaa aluetta, Nieminen kertoo.

Hätäkeskuksille enemmän itsenäistä päätösvaltaa

Hätäkeskuslaitos uudistaakin parhaillaan johtamisjärjestelmää, jonka tarkoituksena on madaltaa laitoksen hierarkiaa. Hätäkeskukset saavat myös enemmän itsenäistä päätös­valtaa. 

– Yksi merkittävin tekijä, jonka avulla olemme saaneet työhyvinvointia paremmaksi, on että otamme työntekijöitä aiempaa enemmän mukaan päätöksentekoon. Kun annamme vaikutusmahdollisuuksia, myös työn merkityksellisyyden ­kokemus paranee, Vainio sanoo.

Yksi osallistava ratkaisu on esimerkiksi se, että hätäkeskukset voivat jatkossa tehdä työvuorosuunnittelun itse.

– Yksi henkilöstöä kuormittanut tekijä on ollut työvuorosuunnittelu, jossa henkilö ei ole voinut aina vaikuttaa työvuoroihinsa, Antti Koskela kertoo. 

Vuodenvaihteessa hätäkeskuksien päälliköistä tuli johtoryhmän jäseniä. Yksi osasto keskittyy hoitamaan hallinto- ja henkilöstöasioita sekä talous- ja tietojärjestelmätehtäviä. Tämä on yksi keino madaltaa hierarkiaa.

– Haluamme toimintaamme vähemmän välikäsiä. Olemme välillä olleet tilanteessa, jossa esimerkiksi päivystäjän oma lähiesimies ei tiedä, miksi työntekijä on saanut jonkin tehtävän. Se on aiheuttanut sekavuutta. Nyt alamme tehdä asioita enemmän linjaorganisaation mukaan, eikä matriisijohtamisen kautta, Vainio kertoo.

Hätäkeskuslaitos haluaa ottaa henkilöstöään aiempaa enemmän päätöksentekoon mukaan.

– Aiemmin mallimme on ollut hyvin autoritäärinen, jossa käskyt tulevat ilman keskustelua. Toki jatkossakin operatiivisessa toiminnassa emme aseta käskyjä kyseenalaisiksi. Etenkin niissä päätöksissä, jotka vaikuttavan henkilön työntekoon, haluamme kuunnella aiempaa enemmän työntekijöitä, Vainio sanoo.

Nieminen toivoo, että uusi madallettu organisaatio luo enemmän tilaa avoimelle keskustelulle ja työntekijän kuuntelulle. Hän toivoo, että jo olemassa olevista tukitoimista työntekijän jaksamisen parantamiseksi pidetään kiinni.

Pieniä asioita, joilla on iso vaikutus

Hätäkeskuslaitos otti ensihoidon riskiarviokäytännön käyttöön viime marraskuussa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että päivystäjä pystyy käyttämään ammattitaitoaan ja harkintavaltaansa enemmän kuin aiemmin. Riskianalyysikone ei ohjaa asiankäsittelyä niin voimakkaasti kuin aiemmin. Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmässä oli aiemmin käytössä automaattivastaus. Nyt työntekijä voi itse päättää, milloin hän vastaa puhelimeen. Päivystäjä saa itse valita kumpi käytäntö hänelle sopii: automaattivastaus vai puoliautomaatti.

– Aikaisemmin päivystäjä saattoi olla juuri nielaisemassa vettä, kun linja aukesi. Tässä puoliautomaattimahdollisuudessa on kyse vain sekunneista puhelunvastausajassa, mutta sen vaikutus on iso. Olemme saaneet hyvää palautetta, että tätä on kaivattu, Koskela kertoo.

Myös Niemisen mukaan sillä on iso psykologinen merkitys, että päivystäjä voi itse päättää, ottaako puoliautomaattivastauksen vai täysiautomaattivastauksen käyttöönsä. Nieminen pitää itse täysiautomaattijärjestelmästä. 

– Kun työntekijä saa itse valita kumpaa vaihtoehtoa hän käyttää, tulee kokemus, että hänet on huomattu ja häntä kuunnellaan. Silloin ihmisen on helppo olla tyytyväinen työssään, Nieminen sanoo.

Hätäkeskuslaitos antoi päivystäjille myös mahdollisuuden piilottaa puhelujonon.

– Toisia kasvava jono stressaa ja luo kiireen tuntua. Toiset taas haluavat nähdä jonon. Työntekijä saa itse päättää mikä hänelle sopii parhaiten. Tämäkin on lisännyt tyytyväisyyttä, Vainio sanoo.

Hätäkeskuspäivystäjiä kuormittavat myös hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut. Keskimäärin joka neljäs ilmoitus ei kuuluisi Hätäkeskuslaitoksen hoidettavaksi.

– Siellä on puheluita, jossa haukutaan päivystäjää tai haistatellaan hänelle. Pyrin aina sanomaan, että vaikka niitä haukkumispuheluita tulisi sata työvuorossa, siellä on aina ainakin yksi puhelu, jossa saamme olla mukana ihmishengen pelastamisessa, Vainio sanoo.

Ylimääräinen kurssillinen päivystäjiä

Alkuvuodesta 2022 valmistui yksi ylimääräinen kurssillinen hätäkeskuspäivystäjiä eli kaksi kurssia kerralla. Se tarkoitti yli 20 työntekijää lisää normaaliin verrattuna. Taito Vainio on tyytyväinen, että lähes kaikki saatiin myös palkattua. 

Hätäkeskuslaitoksella työskentelee tällä hetkellä 630 työntekijää, kun lasketaan yhteen sekä operatiivinen päivystyshenkilöstö sekä hallinto- ja tukihenkilöstö. Aiemmin henkilöstömäärä on ollut alle 610 työntekijää. Se on näkynyt etenkin kesäloma-aikoina, sillä ilmoituksia tehdään hätäkeskuksiin 20–30 prosenttia enemmän kesäisin.

Vainion mukaan työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon juhlapyhät, kuten uusivuosi ja vappu. Lisäksi hätäkeskukset seuraavat myrskyrintamia, koska silloin ilmoituksiakin tulee enemmän.

– Meillä on pitkäaikaiset tilastot, milloin saamme enemmän ilmoituksia. Pyrimme ennakkoon vaikuttamaan, että henkilöstöä olisi enemmän töissä, kun puheluitakin tulee enemmän tai muutoin linjat ovat tukossa, Vainio täsmentää.

Niemisen mukaan työvuorosuunnittelussa on menty parempaan suuntaan nyt, kun hätäkeskukset voivat itse suunnitella työvuorot.

– Kärjistäen kone arpoi vuorot aikaisemmin. Sataprosenttista tyytyväisyyttä tuskin koskaan saavutetaan, sillä jonkun on aina oltava töissä. On kuitenkin hyvä, että voimme paikallisesti keskustella työvuoroista ja keskustella hätäkeskuskohtaisesti mikä toimii ja mitä voisi muuttaa, Nieminen toteaa.

Haluamme pitää työntekijöistämme huolta ennakoivasti.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskela

Henkilöstön vaihtuvuutta on vaikea ennustaa

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön vaihtuvuus oli vuonna 2023 noin kuusi prosenttia. Koskelan mukaan se kestää vertailun muihin valtion virastoihin. Niissä henkilöstön vaihtuvuuden keskiarvo oli 12 prosenttia.

– Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan liian vähän, joten henkilöstömäärä laskee pikkuhiljaa nykyisellä menolla, Koskela toteaa.

Hätäkeskuslaitoksella on pitkän uran tehneitä, esimerkiksi yli 40 vuotta talossa palvelleita, mutta myös heitä, jotka tulevat hetkeksi ja jatkavat eteenpäin muihin töihin.

– Ajattelen, että nykyään yhteiskunta on sen tyyppinen, että tuskin kukaan tulee hätäkeskuspäivystäjäksi ja ajattelee, että olen koko työurani täällä. Uskon, että sellainen aika on työelämässä ohi, Vainio sanoo.

Vainio on puhunut aiheesta myös sisäministeriölle, sillä henkilöstön vaihtuvuus pitäisi ottaa paremmin huomioon koulutusmäärissä. Tällä hetkellä päivystäjätarve juuri ja juuri täyttyy.

– Olemme olleet jo vuosikausia tilanteessa, että palkkaamme joka ainoan pätevän valmistuneen hätäkeskuspäivystäjän, jos he vain meille tulevat, Vainio kertoo.

Vainion mukaan olisi hyvä, että alalla olisi tekijöistä hieman ylitarjontaa, jotta hätäkeskuksille riittäisi päteviä hakijoita, kun ihmisiä lähtee. Tällä hetkellä hätäkeskuspäivystäjiä valmistuu kaksi 24 henkilön kurssia vuodessa.

– Olemme esittäneet sisäministeriölle viime vuonna, että päivystäjäkurssien vahvuus pitäisi nostaa 30 opiskelijaan kurssia kohden. 12 lisäpäivystäjällä pystymme pitämään henkilöstömäärän juuri ja juuri, kun otamme huomioon eläkkeelle jäävät ja muihin töihin siirtyvät ihmiset, Vainio toteaa. 

Pekka Niemisen mukaan hätäkeskuspäivystäjiä voisi löytyä enemmän, jos kursseja järjestettäisiin Kuopion lisäksi myös muualla Suomessa.

– Uskon, että työntekijä olisi helpompi sitouttaa työhönsä ja saada enemmän hakijoita, jos hänellä on jo jokin side siihen paikkaan, mihin hän on menossa töihin ja tietenkin, että koulutettaisiin lähellä sitä paikkaa, jossa tuleva työkin mahdollisesti on, Nieminen pohtii.

Nieminen opiskeli hätäkeskuspäivystäjäksi Helsingissä. Häneltä olisi jäänyt kurssi käymättä, jos se olisi järjestetty Kuopiossa, sillä töiden, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen olisi silloin ollut mahdotonta.

– Rahkeet eivät olisi taloudellisesti ja ajallisesti riittäneet, Nieminen toteaa.

Aika näyttää saadaanko päivystäjiä koulutettua lisää ja auttavatko tehdyt muutokset hätäkeskuspäivystäjiä jaksamaan aiempaa paremmin työssään.

– Uskon, että nämä kaikki asiat yhdessä eli ennakoiva työkykyjohtaminen, johtamisjärjestelmän uudistaminen, henkilöstötilanteen paraneminen ja muut keinot, jotka olemme ottaneet käyttöön näkyvät pikkuhiljaa arjessa ja työhyvinvoinnin kasvamisena. Toivon todella, että pystymme tämän suunnan pitämään, Taito Vainio sanoo. 

Rinnalla kulkija ja kuunteilija

Hätäpuhelusta tuli yhteinen selviytymistaistelu