Vuoden 2022 Hätäkeskuspäivystäjä Marika Sahlberg: Oma asenne ja vuorovaikutustaidot auttavat haastavassa työssä
Marika Sahlberg työskentelee hätäkeskuspäivystäjänä ja osallistuu myös opiskelijaohjaukseen ja työhyvinvointitoimintaan Kuopion hätäkeskuksessa. Viime vuonna hänet palkittiin Vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi. Ilo tunnustuksesta on ollut työporukalle yhteinen.
Teksti: Katja Almgren, Kuvat: Matias Honkamaa
Marika Sahlberg vastaa puhelimeen hyväntuulisena. Hän on aloittanut työt aamulla 6.45 ja ennättänyt tehdä töitä muutaman tunnin verran. Takana on parin päivän vapaat. Sahlberg työskentelee Kuopion hätäkeskuksessa hätäkeskuspäivystäjänä, virkauraa on takana kuusi vuotta.
Aiemmin Sahlberg työskenteli täysin eri alalla, mutta lasten kasvettua isommiksi avautui tilaisuus tarkastella omaa ammatti-identiteettiä uudelleen.
– Uraa oli vielä reippaasti edessä ja halusin tehdä jotain muuta, kuitenkin ihmisläheistä työtä. Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksessa arvostin sen tiiviyttä. Monella hätäkeskuspäivystäjäksi opiskelemaan tulevalla on jo jokin tutkinto tai useampi, ja aikuiskoulutustuet kattavat koko opiskeluajan. Monille alanvaihtajille se on plussatekijä.
Sahlberg ei alanvaihtajana pitänyt myöskään vaihtoehtona hakeutua perusopetusta sisältävään opinahjoon. Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksessa tahti oli tiivis; 1,5 vuotta oli täyttä oppimista ja työtä, kaikki luppoaika on karsittu koulutuksesta pois.
Työ opettaa tekijäänsä
Sahlberg oli tehnyt aiemmin kaksivuorotyötä, mutta yötyö oli uutta. Vaikka yötyön tekeminen ei ole koitunut Sahlbergille itselleen ongelmaksi, hän kokee hyvänä ajatuksena, jos omaa sopeutumista siihen testattaisiin jo Pelastusopistolla pääsykoevaiheessa.
– Kaikille vuorotyö ei sovi, eikä sitä tiedä kuin kokeilemalla, miten oma kroppa sopeutuu. Hätäkeskuspäivystäjän työ on välillä hyvin hektistä ja kuormittavaa, joten stressinsietokykyäkin tarvitaan.
Kun hätäkeskuspäivystäjäopiskelijat saapuvat Kuopioon työharjoitteluun, toimii Sahlberg yhtenä heidän ohjaajistaan. Lisäksi Sahlbegin työhön kuuluu tarvittaessa myös esimerkiksi vastavalmistuneiden perehdyttäminen.
– Harjoittelun aikana ohjaaja on tiiviisti opiskelijan vieressä ohjaamassa ja tukemassa. Esiin tulleita tilanteita käydään yhdessä läpi ja kerätään työelämäkokemusta. Ohjaajan työ on mukavaa vaihtelua työhön, mutta se myös haastaa omaa työskentelyä. Ohjattavien työhistoria voi olla mitä vain maan ja taivaan väliltä, ja he tuovat sitä kautta mukanaan uusia ajatuksia ja hyvää twistiä koulutus- ja perehdytystehtäviin.
”Yksinäisyys, heikko-osaisuus ja elämän erilaiset ongelmat kantautuvat soitoissa hätäkeskukseen.
Sahlbergille oma asenne ja vuorovaikutustaidot merkitsevät työssä paljon. Hän kertoo kuinka omaa vuorovaikutusta pitää voida muuttaa soittajan tarpeiden mukaisesti, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.
– Pelastusopiston laadukas koulutus antaa päivystäjille erinomaiset valmiudet ottaa tositilanteiden haasteet vastaan. Lopulta toki itse työ opettaa tekijäänsä parhaiten, Sahlberg sanoo ja lisää, että hätäkeskuspäivystäjän työ on erilaisten ihmisten kohtaamista.
– Jos lähtötilanne on haastava, esimerkiksi puhelimen toisessa päässä on itsetuhoinen henkilö, päivystäjän tehtävä on saada hänet pysähtymään ja välittämään hänelle kokemus, että minä kuuntelen sinua. Puheyhteydellä on mahdollista saada tilanne katkaistua ja henkilölle apua. Onnistumisen kokemukset ovat työn hienoja hetkiä.
Mielen hyvinvoinnista huolehdittava
Hätäkeskuslaitoksen suorittavan tason työntekijöiden sairauspoissaoloista on puhuttu paljon, sillä ne ovat olleet vuodesta toiseen ennätyskorkealla. Sahlberg tunnistaa haasteet päivystäjän työssä ja on toiminut jo muutaman vuoden Kuopion tyhy-yhdyshenkilönä sekä osallistunut Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliseen työhyvinvointitoimintaan.
Viime vuoden lopulla Mieli ry myönsi Kuopion hätäkeskukselle Hyvän mielen työpaikka -merkin. Se on tunnus siitä, että työyhteisö on sitoutunut vahvistamaan henkilöstön mielen hyvinvointia ja -terveyttä.
– Teimme työhyvinvointitiimissämme hakemuksen, jossa kerroimme, mitkä asiat meillä on hyvin ja mitä pitää edelleen kehittää. Merkki muistuttaa meitä kaikkia siitä, että mielen hyvinvointiasiat pidetään mukana arjessa ja päätöksenteossa. Tunnustus on voimassa aina vuoden kerrallaan.
– Salissa työskennellessä kohtaa pahimmillaan graaveja väkivaltatilanteita, liikenneonnettomuuksia ja menehtymisiä. Soittaja saattaa esimerkiksi kuolla puhelun aikana tai lapsi soittaa omasta huoneestaan apua vanhempien tapellessa päihtyneinä. Tilanne voi olla päivystäjällekin kuormittava, ja kuorma saattaa kasautua painolastiksi työvuosien myötä. Pitkät työvuorot ovat raskaita etenkin, jos on koko ajan kova kiire tai ei ole saanut nukuttua kunnolla.
Yksinäisyys, heikko-osaisuus ja elämän erilaiset ongelmat kantautuvat soitoissa hätäkeskukseen. Sahlberg myöntää, että vanhuksiin liittyviä huoli-ilmoituksia lähetetään sosiaalitoimeen paljon. Osa soittajista ohjataan puolestaan auttaville linjoille, jos päivystäjä havaitsee, että soittajalla on selkeä keskustelun tarve.
Kasautuva taakka ja työkuorma ovat päivystäjän työn varjopuolia. Sahlberg sanoo, että varjopuolien tiedostaminen auttaa niiden ennaltaehkäisyssä, omasta itsestä on pidettävä huolta. Sahlberg palautuu työstään vapaa-ajalla, jonka täyttävät koti, perhe ja harrastukset. Koska työ on paljon paikalla oloa, on liikkumisesta huolehdittava muulloin. Sahlberg käy kuntosalilla, lenkkeilee ja liikkuu metsässä perheen Nirppu-koiran kanssa. Mielelle hyvää tekee myös yhdistystoiminta Marttojen riveissä.
– Martoissa on mukavaa yhteistä tekemistä, yhdessä oppimista. Se on myös väylä osallistua vapaaehtoistyöhön.
Ensikertalaisena linnassa
Hätäkeskuslaitos palkitsee vuosittain työssään ansioituneen hätäkeskuspäivystäjän. Valinnasta päättää erikseen nimetty valintaraati. Kunkin hätäkeskuksen päällikkö ehdottaa raadille valittavaksi henkilöä, jonka keskuksen vuoromestarit ja päivystäjät ovat esittäneet keskuudestaan. Vuonna 2022 tunnustuksen sai Sahlberg. Hän oli valinnasta otettu.
– Teen päivystäjän perusduunia, joten tottakai tällainen valinta lämmittää mieltä, kun oma työ on muistamisen arvoista.
Vuoden hätäkeskuspäivystäjänä Sahlberg sai kutsun myös linnan juhliin. Kutsu saapui hänelle töihin, ja kun kuori tavoitti Sahlbergin, ensireaktio oli ällistys, sitten iski asukriisi. Vaatepulman ratkettua, alkoi jännittynyt odotus kohti h-hetkeä.
Sahlberg valitsi ylleen sulavalinjaisen täysmustan mekon, jota koristivat hiuksissa ja kädessä olevat kukkasomisteet.
– Halusin kunnioittaa tohtori Jenni Haukion läheistä suhdetta luontoon, ja koristelut tehtiin aidoista kukista ja savolaisesta koivun tuohesta.
Presidenttiparin kättely jäikin Sahlbergille mieleen upeana kokemuksena, samoin mahdollisuus tutustua presidentin linnaan. Tanssilattian Sahlberg testasi yhdessä kadettiopiskelijan kanssa.
– Myös keskustelu sisäministeri Krista Mikkosen kanssa jäi mieleen. Hän oli erityisen kiinnostunut hätäkeskuspäivystäjien työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, Sahlberg sanoo.
Linnassa oli melkoinen tungos, mutta Sahlbergin mukaan tilaisuus oli järjestetty niin upeasti ja ammattitaidolla, että ensikertalainenkin pärjäsi ja viihtyi.
Sahlberg piti kutsua suurena kunnianosoituksena kaikille suoritustason työntekijöille. Hän kertoo, kuinka työkaverit järkkäilivät töihin ”kisakatsomoakin” juhlailtana – niissä puitteissa kuin se oli mahdollista. Sahlberg kiittelee työyhteisöään siitä, kuinka siellä osataan iloita toisten onnistumisista.
– Sain paljon onnitteluita, ja työkaverit jännittivät Itsenäisyyspäivän vastaanottoa puolestani. Iloitsimme asiasta kaikki yhdessä!
