Tärkeimmät työsuojelutoimintaa ohjaavat lait ovat:

  1. työturvallisuuslaki

  2. laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta

  3. työterveyshuoltolaki

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan ja työntekijät yhteistoiminnassa ylläpitämään ja kehittämään työturvallisuutta ja työterveyttä työpaikoilla.
Yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista ja niiden käsittelystä työnantajan ja työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa säädetään ns. työsuojelun valvontalaissa
(Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006).
Valvontalaissa säädetään myös työsuojeluvaltuutetun, työsuojelupäällikön ja
työsuojelutoimikunnan asettamisesta ja tehtävistä.


  • Liitto järjestääkin työsuojeluvaltuutetuille vuosittain koulutuspäivät. Yli ammat
    tirajojen verkostoitumisesta saa myös hyvää perspektiiviä ja tietysti parhaita käy
    täntöjä kannattaa aktiivisesti hakea oman talon ulkopuolelta.

  • Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuute
    tuilla on mahdollisuus saada koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja oh
    jeistaa sekä muista yhteistoimintatehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista.
  • Koulu
    tuksesta ei saa aiheutua koulutettavalle kustannuksia eikä ansion menetyksiä.

  • Työsuojeluvaltuutetun yhteistyökumppaneita ovat:
    • varavaltuutettu
    • luottamus
      mies
    • työsuojeluasiamiehet ja muut työsuojelun yhteistoimintaorganisaation edus
      tajat
    • työsuojelupäällikkö sekä muut työnantaja edustajat lisäksi
      • työterveyshuollon
        ammattilaiset ja työsuojelupiiri.

Työsuojelun yhteistoiminta valtiosektorilla

Valtion työpaikoilla noudatetaan työsuojelulainsäädännön lisäksi Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimusta sekä virastokohtaisia sopimuksia. Työsuojelutoimikunnissa tai muissa yhteistoimintaelimissä käsitellään työsuojelun ja työhyvinvoinnin asioita.

Valtion työsuojelu- ja työhyvinvointihankkeisiin on varattu rahoitus, jota vuoden 2012 alusta lähtien jaetaan hakemuksesta Valtiokonttorista. Valtion työelämäneuvottelukunta, jossa on pääsopijajärjestöjen ja valtion työsuojeluhenkilöstön edustus, linjaa hankerahoitusta ja seuraa valtion työsuojelutoiminnan ja työhyvinvoinnin tilaa.

Valtion virka- ja työehtosopimuksissa asetetaan usein sopimuskaudelle työryhmä valmistelemaan työsuojelun ja työhyvinvoinnin asioita. Pardian asiantuntijat työskentelevät tässä työryhmässä ja lisäksi he toimivat STTK:n työelämäasioiden valmisteluryhmässä, eri hankeryhmissä ja muissa työelämätyöryhmissä.

Vaikuttamistyötä varten tarvitaan tietoja työpaikkojen henkilöstön edustajilta ja jäsenjärjestöiltä. Tietoja kartoitetaan kyselyillä ja käyttämällä asiantuntijaelimenä Pardian TYKE-ryhmää. Pardia vaikuttaa myös valtion sektorin työsuojelukoulutukseen. Liitto tarjoaa työsuojeluvaltuutetuille peruskoulutuksen ja työsuojelun ajankohtaispäivät täydennyskoulutuksena vuosittain.


Kysyttyä

Mitä voin tehdä, kun työkaverini kiusaa minua mollaamalla ja vähättelemällä tekemisiäni?  Ilmoitanko asiasta suoraan työsuojelupiiriin?

Asia on selvitettävä aina ensin työpaikalla. Kiusaamistilanteisiin on syytä reagoida heti. Kiusaajalle tulee kertoa, että kokee hänen käyttäytymisensä epäasialliseksi ja ettei hyväksy sitä. Jos reagointi ei auta tai yksin ei uskalla lähestyä kiusaajaa, voi pyytää apua luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jonka kanssa voi ottaa yhdessä asian esille.

Kiusaamistilanteista on hyvä kirjata ylös ajankohta, selostus mitä tapahtui ja ketkä osallistuivat tilanteeseen. Tilanteen jatkuessa asiasta tulee ilmoittaa esimiehelle. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan epäasialliseen kohteluun. Velvollisuus alkaa siitä, kun työnantaja sai tiedon siitä. Työnantajan tulee selvittää mitä on tapahtunut ja tulee kuulla kaikkia osapuolia.

Jokaisella meistä on oma käsitys siitä, minkälainen käyttäytyminen on epäasiallista. Työsuojelua valvova viranomainen kuvaa sitä seuraavasti: ”Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä työssä. ”

Aina ei kuitenkaan ole kyse kiusaamisesta. Epäasiallisena kohteluna ei voida pitää normaaleja työpaikan ristiriitatilanteita, joita pyritään ratkomaan.  Kiusaamisesta ei ole kyse silloin, kun esimies antaa työmääräyksiä tai pyytää selvitystä mahdollisesti tapahtuneista virheistä, laiminlyönneistä tai puutteista. Toisen syyttäminen aiheetta kiusaajaksi on myös yksi epäasiallisen kohtelun muoto.

Jos työnantaja katsoo, ettei asiassa ole kyse kielletystä häirinnästä, tulee tämä kertoa ja perustella selkeästi eri osapuolille.

Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi voi apua pyytää työsuojeluviranomaiselta (entinen työsuojelupiiri), joka valvoo, että työnantaja saatuaan tiedon häirinnästä tekee tarvittavat toimenpiteet häirinnän poistamiseksi. Työsuojeluviranomaisen tehtäviin eivät kuulu asiakkaan avustaminen työpaikalla tai konfliktitilanteiden sovittelu.

Teksti: Pirjo Lappalainen (P&O 3/2015) 


 


Pirjo Lappalainen


 



Poliisin valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu

Marko Kovanen

p. 0400 623 318 tai 029 548 1636.

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@poliisi.fi


Sivua viimeksi päivitetty: 15.3.2016